Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Omaatko hyvän kielitaidon ja paljon työkokemusta?

Salli Kankaanpää

Kielikellossa 4/1998 (ks. Lue myös) käsiteltiin lyhyesti omata-verbiä ja todettiin, että sen käytöstä annettuja ohjeita ei pidä tulkita liian tiukasti. Omata-verbillekin voi joskus olla tarvetta. Sana on hyvin yleinen muun muassa työpaikkailmoituksissa. Seuraavassa pohditaan, mitä tehtävää se niissä täyttää ja kannattaisiko se korvata jollain muulla ilmauksella.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Selvää on se, että

Jaakko Leino

Moni kirjoittaja jää toisinaan miettimään se-sanan tarpeellisuutta että-lauseen yhteydessä. Kielitoimistoon soittaneille ei ole ollut antaa parempaa ohjetta kuin että oma kielikorva kertoo sen parhaiten. Pieni mutta tärkeä pronomini panee tutkijankin lujille, ennen kuin sen käyttöä säätelevät ehdot paljastuvat. Käytännön kirjoituspulman kanssa painiskeleville vinkiksi: vilkaiskaa ensin tämän kirjoituksen loppukappaletta!

Rakenteet

Sinä olet Muumipeikko – ekvatiivilauseen ominaisuuksia

Tapani Kelomäki

Suomen kielestä kuten muistakin kielistä voidaan erottaa erilaisia lausetyyppejä: rakenteeltaan samanlaisina toistuvia lausekuvioita, jotka ovat eriytyneet palvelemaan erilaisia tehtäviä. Tässä tarkastellaan yhtä rakenteellisesti ja kielifilosofisestikin mielenkiintoista lausetyyppiä, ns. ekvatiivilausetta, nimeämisen, esittelyn ja määrittelyn rakennetta.

Rakenteet

Suomen kielen lautakunnan suositus

Sari Maamies

Eri aikojen kielenhuoltajat ovat suhtautuneet mies ja vaimonsa -tyyppiseen omistusliiterakenteeseen kielteisesti; sitä ei ole pidetty …

Rakenteet

Mitä lymyääkään urheilu-uutisten määritteissä?

Annastiina Viertiö

Urheilu-uutisten kielelle ovat hyvin tyypillisiä sellaiset määritteet kuin Italiassakin nykyään hyvin suosittu laji tai ei …

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Suomen kieliopin koko kuva

Tarja Riitta Heinonen, Vesa Koivisto

Sanalla kielioppi on monen korvissa kunnioitusta herättävä, jopa pelottava kaiku. Kouluajoilta ovat mieleen iskostuneet kielioppisäännöt …

Kielen vaihtelu

Eksistentiaalilauseesta

Arto Lietoila, Sari Maamies

Professori Aimo Hakasen kirjoitus nykysuomen eksistentiaali- ja normaalilauseista (Kielikello 2/97: Nykysuomen eksistentiaalilauseet, ks. Lue myös) …

Rakenteet

Mitä kaikkea voi rinnastaa?

Annastiina Viertiö

Rinnastus tarkoittaa virkkeen osien esittämistä keskenään samanarvoisina. Hyvän tyylin ominaisuutena on pidetty sitä, että rinnastettavat ilmaukset ovat samanmuotoisia eli rakenteeltaan symmetrisiä. Symmetrian vaatimus ulottuu myös merkitykseen, käsitehierarkioihin. Epäsymmetriset ilmaukset aiheuttavat lukijalle ylimääräistä päänvaivaa, kun hän pyrkii rakentamaan tekstistä loogista ajatuskokonaisuutta. Tällöin kirjoittajalle kuuluva ajatustyö siirtyy lukijan tehtäväksi.

Rakenteet

Kiiloja ja sokkeloita. Säädöskielen virke- ja lauserakenteen ongelmia

Asta Virtaniemi

Kielikellon viime numero oli kokonaan omistettu virkakielen huollolle. Jatkamme aiheen käsittelyä tässä ja ensi vuoden ensimmäisessä numerossa. Filosofian maisteri, oikeustieteen ylioppilas Asta Virtaniemi selvittelee seuraavassa vuoden 1989 säädöksissä havaitsemiaan kielen ongelmia.

Rakenteet

Perätön huhu

Anneli Räikkälä

Monesti saa hämmästellä, mitä kielitoimiston väitetään suosittelevan. Sitkein tuntuu olevan väärä käsitys suhtautumisesta alkaa-verbin järjestymiseen …

Rakenteet