Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Nopeimmin vai nopeiten, helpoimmin vai helpoiten?
Heikki Hurtta
Nopeimmin- ja pahimmin-tyyppisten vertailumuotojen rinnalla käytetään myös sellaisia kuin nopeiten (”nopeiten kasvava alue”) ja pahiten …
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Johtaako vähäinen liikunta lihomiseen?
Heikki Hurtta
Kun lehdessä kirjoitetaan, että ”peruttu lento ei estänyt avun perillemenoa”, ymmärrämme kyllä lauseen merkityksen. Lähemmin tarkastellen ilmaus on kuitenkin ajatukseltaan epäjohdonmukainen. Ongelmana tällaisen kaltaisissa tavallisissa rakenteissa on määritteen ja pääsanan suhde.
Rakenteet
Morfosyntaksi ja kielenhuolto – kirja- ja puhekielen rajankäyntiä
Marjatta Palander
Miksi kirjakieleen on hyväksytty sellaisia rinnakkaismuotoja kuin tulla tehdyksi ja tulla tehtyä, mutta ei ainakaan vielä muotoa ”alkaa tekemään”? Tätä ja muita morfosyntaktisia ilmiöitä tarkastelee sekä kielenhuollon että aluemurteiden näkökulmasta professori Marjatta Palander. Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitelmään.
Yleiskieli ja puhekieli
Onko lähestymistavassa naisiin korjattavaa?
Raija Lehtinen
Jos lähestymistapa naisiin on kunnossa, niin olisiko valittamista vastuunkannossa ikävistä asioista, maksuhalukkuudessa ruoasta tai lähtöajassa kouluun? – No, hyvä on, arvasitte oikein: en ole puhumassa näistä asioista vaan näiden ilmausten rakenteesta; Tehän luette parhaillaan Kielikello-lehteä.
Rakenteet
Turhaa toistoa?
Tuure Hurme
Kukapa ei käyttelisi sellaisia ilmauksia kuin pojat ovat poikia, lupaus on lupaus ja sota on sotaa? Niissä esiintyvä toistorakenne on muillekin kielille kuin suomelle ominainen tyylikeino. Mutta kyse ei ole vain tyylistä, vaan näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta rakenne sisältää myös erilaisia merkityksiä.
Rakenteet
Harva se viikko
Matti Räsänen
Suomen kielen ilmaustyypin ”harva se x” merkitystä ei voi ymmärtää pelkkien sanojen perusteella, vaan muiden fraasien ja idiomien tapaan se on vain opeteltava. Silti on myös kiinnostavaa tietää, miten kieleen on syntynyt juuri tällainen rakenne.
Sanonnat ja fraasit
Jokapäiväiset subjektimme ja predikaattimme
Pekka Lammivaara
Kieliopin osuus on vähentynyt äidinkielenopetuksessa. Kielioppia – sanaluokkia ja lauseenjäsennystä – on pidetty vaikeana. Pekka Lammivaara esittää, että yksi syy siihen saattaa olla teorian ja arkiajattelun etäisyys.
Rakenteet
Komparaation keinot – voiko ruusukin olla ruusumpi?
Riitta Eronen
Äidinkielinenkään suomen kielen käyttäjä ei aina ole ihan varma vertailuasteiden oikeasta muodosta: onko jäätelö sulempaa vai sulampaa ja pitääkö sanoa tanakka, tanakampi, tanakin, vai olisiko superlatiivi sittenkin tanakoin? Vertailuasteiden käyttöä on Kielikellossa aikaisemmin käsitellyt Matti Punttila vuonna 1988 (Vertailun vaikeuksia. Vertailuasteen muodostamisesta ja valinnasta, ks. Lue myös). On siis jo aika palata asiaan, varsinkin, kun jotkin ohjeista ovat hiukan muuttuneet ja väljentyneet.
Rakenteet
Subjektiiviset subjektit
Jaakko Anhava
Pekka Lammivaara esitti Kielikellossa 2/02 (Jokapäiväiset subjektimme ja predikaattimme) lauseenjäsennyksen remonttia. Kommentoin hänen ehdotuksistaan kahta, …
Keskustelua
Uskon ”pyhän yhteisen seurakunnan”
Taru Kolehmainen
Kun uskontunnustuksessa siirrytään Pyhän Kolminaisuuden persoonista pyhään yhteiseen seurakuntaan, uskomisen kohteiden sijamuoto vaihtuu. Miksi?
Rakenteet