Oikeinkirjoitus ja kielioppi
”Voiko näin olla sanottu?” – Moniverbisten predikaattien liittomuodoista
Marjatta Palander
Suomen kielen olla-verbin ja partisiipin muodostamassa liitossa partisiippi (lahonnut, kuollut jne.) on mahdollista tulkita joko …
Rakenteet
Aatami ja emäntänsä – Adam ia henen Emendens
Silva Kiuru
Kiitos Kielikellon numerosta 3. Tässä vähän täydennystä lehden Kysyttyä-palstalla (s. 36) julkaistuun omistusliitteen käyttöä koskevaan …
Rakenteet
Että ja letkeät lainat
Riitta Korhonen
Kysyitkö, että mitä vikaa tässä tekstissä oikein on? – Suoran ja epäsuoran lainauksen rajamaastossa kulkeminen ei ole aivan helppoa.
Rakenteet
Raskaista lauseista kevyttä kuultavaa
Riitta Hyvärinen
Ääneen luettavaksi tarkoitettu teksti on omanlaisensa tekstilaji, jossa yleiset tekstin rakentumisen periaatteet eivät aina päde.
Rakenteet
Sanoi hän
Riitta Hyvärinen
Kysymys: Milloin lainausta seuraavassa johtolauseessa voi käyttää niin sanottua käänteistä sanajärjestystä? Vastaus: Monelle on jäänyt …
Rakenteet
Taiteilija ja tyttärensä
Riitta Eronen
Kysymys: Onko oikein käyttää sellaista (mm. lehtien kuvateksteissä yleistä) rakennetta kuin ”Virtanen ja vaimonsa”, ”taiteilija …
Rakenteet
Uppolainausta tarvitaan
Esko Knaapila
Tekstipohjainen kirjoittaminen vaatii esimerkiksi lukiolaisen opinnoissa vaihtelevia referoinnin keinoja. Ensinnäkin on osattava suora esitystapa johtolauseineen …
Rakenteet
Nopeimmin vai nopeiten, helpoimmin vai helpoiten?
Heikki Hurtta
Nopeimmin- ja pahimmin-tyyppisten vertailumuotojen rinnalla käytetään myös sellaisia kuin nopeiten (”nopeiten kasvava alue”) ja pahiten …
Rakenteet
Johtaako vähäinen liikunta lihomiseen?
Heikki Hurtta
Kun lehdessä kirjoitetaan, että ”peruttu lento ei estänyt avun perillemenoa”, ymmärrämme kyllä lauseen merkityksen. Lähemmin tarkastellen ilmaus on kuitenkin ajatukseltaan epäjohdonmukainen. Ongelmana tällaisen kaltaisissa tavallisissa rakenteissa on määritteen ja pääsanan suhde.
Rakenteet
Morfosyntaksi ja kielenhuolto – kirja- ja puhekielen rajankäyntiä
Marjatta Palander
Miksi kirjakieleen on hyväksytty sellaisia rinnakkaismuotoja kuin tulla tehdyksi ja tulla tehtyä, mutta ei ainakaan vielä muotoa ”alkaa tekemään”? Tätä ja muita morfosyntaktisia ilmiöitä tarkastelee sekä kielenhuollon että aluemurteiden näkökulmasta professori Marjatta Palander. Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitelmään.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi