Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Pilkku väärässä paikassa
Jussi Pahikkala
Tiedotusvälineissä näkee nykyisin paljon kirjoittajien pyrkimystä muodostaa selvempiä lauserakenteita lisäämällä lauseeseen pilkku, eritoten lauseenalkuisen lauseenvastikkeen …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Kotikotiin syömään ruokaruokaa
Vilma Vartiainen
Toistosanoissa – kuten kotikoti – sama sana toistuu kahdesti. Toistosanalla voi korostaa esimerkiksi ilmiön tyypillisyyttä tai voimakkuutta.
Rakenteet
Poika nimeltä Päivi
Henna Leskelä
Kysymys Voiko sanoa mies nimeltä Hannu, vai onko vain mies nimeltään Hannu suosituksen mukainen vaihtoehto? …
Rakenteet
Someaktivisti ja tasavallan presidentti Tittelit ja niiden taivuttaminen
Sari Maamies
Kun erisnimeä taivutetaan lauserakenteen vaatimalla tavalla, nimen seurana esiintyvät tittelit eli nimikemääritteet – sellaiset kuin kasvatustieteen maisteri, pianisti ja tullikoira – joko taipuvat tai jäävät taipumatta. Milloin titteli taipuu erisnimen mukana, entä milloin se jää perusmuotoon?
Taivutus ja johtaminen
Tarkempi juttu – vai tarkampi? Vertailun valintoja
Riitta Korhonen
Teksteissä törmää joskus sellaisiin vertailumuotoihin kuin ”tarkampi” ja ”matalempi” yleiskielisten muotojen tarkempi ja matalampi sijasta. Tämä murrepohjainen muotovaihtelu näkyy paitsi keskustelupalstoilla myös uutisteksteissä asti – ja saattaa herättää ärtymystäkin.
Rakenteet
Passiivin tekijää jäljittämässä: pihalla haukutaan, hapot hajotetaan
Riitta Korhonen
Suomen kielen passiiviksi kutsuttu verbimuoto tarjoaa keinon jättää lauseessa tekijä tai kokija täsmentämättä. Silti taustalle oletetaan joku ihminen tai ihmisryhmä – ellei tekstiyhteys vihjaa jotain muuta. Joskus passiivilause voi olla tekijän mainitsematta jättämisen takia myös hämmentävän monitulkintainen.
Rakenteet
Kiellon kiperyys: kieltosanan liika- ja vajaakäyttöä
Riitta Korhonen
Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty monia kieltosanaa koskevia havaintoja: joko sitä on käytetty liikaa tai liian vähän.
Yleiskieli ja puhekieli
Meni naimisiin erotakseen
yksi- ja kaksitulkintaisia tehdäkseen-rakenteita
Riitta Korhonen
Lauseet ”Menimme teatteriin rentoutuaksemme” ja ”Menimme naimisiin erotaksemme myöhemmin” ovat rakenteeltaan samanlaiset mutta vain ensimmäinen on merkitykseltään yksitulkintainen. – Mikä on siis vikana toisessa?
Verbit
Normipäivässä vielä kerran ”alkaa tekemään”
Hanna Hämäläinen
Huhtikuun 17. päivänä 2015 järjestettiin Helsingissä Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen lautakunnan ja Kotikielen Seuran …
Rakenteet
Kaksihahmotteiset verbirakenteet uutiskielen riesana
Markus Lång
Jussi Pahikkala kirjoitti Kielikellossa 2/2014 ”etupainoisista lauseista” (ks. Lue myös), joissa finiittiverbi esiintyy liian kaukana …
Rakenteet