Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Tarkempi juttu – vai tarkampi? Vertailun valintoja
Riitta Korhonen
Teksteissä törmää joskus sellaisiin vertailumuotoihin kuin ”tarkampi” ja ”matalempi” yleiskielisten muotojen tarkempi ja matalampi sijasta. Tämä murrepohjainen muotovaihtelu näkyy paitsi keskustelupalstoilla myös uutisteksteissä asti – ja saattaa herättää ärtymystäkin.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Passiivin tekijää jäljittämässä: pihalla haukutaan, hapot hajotetaan
Riitta Korhonen
Suomen kielen passiiviksi kutsuttu verbimuoto tarjoaa keinon jättää lauseessa tekijä tai kokija täsmentämättä. Silti taustalle oletetaan joku ihminen tai ihmisryhmä – ellei tekstiyhteys vihjaa jotain muuta. Joskus passiivilause voi olla tekijän mainitsematta jättämisen takia myös hämmentävän monitulkintainen.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Kiellon kiperyys: kieltosanan liika- ja vajaakäyttöä
Riitta Korhonen
Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty monia kieltosanaa koskevia havaintoja: joko sitä on käytetty liikaa tai liian vähän.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Meni naimisiin erotakseen
yksi- ja kaksitulkintaisia tehdäkseen-rakenteita
Riitta Korhonen
Lauseet ”Menimme teatteriin rentoutuaksemme” ja ”Menimme naimisiin erotaksemme myöhemmin” ovat rakenteeltaan samanlaiset mutta vain ensimmäinen on merkitykseltään yksitulkintainen. – Mikä on siis vikana toisessa?
Rakenteet
Normipäivässä vielä kerran ”alkaa tekemään”
Hanna Hämäläinen
Huhtikuun 17. päivänä 2015 järjestettiin Helsingissä Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen lautakunnan ja Kotikielen Seuran …
Rakenteet
Kaksihahmotteiset verbirakenteet uutiskielen riesana
Markus Lång
Jussi Pahikkala kirjoitti Kielikellossa 2/2014 ”etupainoisista lauseista” (ks. Lue myös), joissa finiittiverbi esiintyy liian kaukana …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Miten ja mihin Kielitoimiston sanakirjaa käytetään?
Riina Klemettinen
Sanakirjasta tulee monelle mieleen kaksikielinen sanakirja, josta voi tarkistaa vieraskielisen sanan merkityksen tai etsiä vieraskielisen vastineen suomen sanalle. Mutta mitä hyötyä suomenkieliselle käyttäjälle on Kielitoimiston sanakirjasta, jossa sekä hakusanat että selitteet ovat suomea?
Sanakirjat ja sanastot
Valaiseva että-sana
Jussi Pahikkala
Suomen että-sana on sekä kirjoitetussa että puhutussa kielessä tyypillisimmin alistuskonjunktio, joka aloittaa päälauseen jälkeisen sivulauseen. …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Etupainoisia lauseita
Jussi Pahikkala
Yleisin suomenkielinen lausetyyppi on sellainen, jossa lauseen taipuva verbi, finiittiverbi, on toisena jäsenenä, esimerkiksi harmaa …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Mitä oikeastaan on alkaminen?
Ilona Herlin
Ei ole vain sattumaa, että suomen kielessä on rinnakkaiset ilmaukset alkaa tehdä ja alkaa tekemään. Kun tarkastellaan lähemmin alkaa-verbin ja sen seuralaisena esiintyvien verbinmuotojen merkityksiä ja muotojen kehitystä, voidaan ymmärtää kahtalaisen käytännön syntyä.
Rakenteet