Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Kai vielä kohdataan?
Erkki Lyytikäinen
Substantiivi kohtaanto on periaatteessa oikein muodostettu johdos. Miksi se kuitenkin tuntuu oudolta? Tämän selvittämiseksi on tarpeen kohdistaa katse johdoksen muodostustapaan ja sen taustalla olevan kohdata-verbin rakenteeseen.
Taivutus ja johtaminen
Kuinka suomen kieli on muuttunut vuosina 1963–2022?
Henkilöhaastattelujen kieli Kotiliesi-lehdessä
Terhi Savonen
Kirjoitettu nykysuomi ei ole samanlaista nyt kuin 60 vuotta sitten. Yhteiskunnan muuttuessa kielikin muuttuu. Etenkin kielen nopean muutoksen kaudet paljastavat paljon myös siitä ympäristöstä, jossa muutokset syntyvät.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Harvinaisten taivutusmuotojen pulmia
Klaus Laalo
Ruis, rukiin vai ruiksen? Häätää, hääti, hääsi vai häätöi? Harvoin käytettyjen sanojen taivuttaminen saattaa joskus aiheuttaa päänvaivaa.
Taivutus ja johtaminen
Vuodenvaihteen toivotuksia
Henri Satokangas
Kysymys Toivotetaanko vuoden vaihtuessa hyvää uuttavuotta vai hyvää uutta vuotta? Vastaus Tavallisin toivotus vuoden vaihtuessa …
Yhteen vai erilleen
Lemmikit karkuteillä, somessa ja päiväkodissa
Pronomini ”hän” viittaamassa muunlajisiin lehtikielessä
Katri Priiki
Lemmikkien ”hänittely” on monelle tuttu ilmiö puhutusta kielestä. Yleiskielen normin mukaan persoonapronominit kuitenkin viittaavat vain ihmisiin. Siitä huolimatta toisenlajisiin viittaavia hän- ja he-pronomineja tavataan yhä useammin myös yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä, jopa arvostettujen päivälehtien sivuilla. Mistä ilmiössä on kyse?
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Onko tavuviiva tarpeeton?
Sari Maamies
Kysymys Voiko tavuviivan jättää pois, kun jakaa sanan kahdelle riville? Tällaista näkee usein esimerkiksi pakkausteksteissä …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Tekoäly vai AI?
Henri Satokangas
Kysymys Voiko tekoälystä käyttää suomeksi lyhennettä AI? Vastaus Tekoälyn englanninkielisen vastineen artificial intelligence lyhenne on …
Sananvalinta
Pan ny ottajen
panna-verbi murteissa
Minna Salonen
Suomen murteiden sana-arkistossa on tuhansia tietoja panna-verbistä. Niiden joukosta löytyy sekä yleiskieleenkin kuuluvia että lähinnä vain murteissa tunnettuja sanan käyttötapoja.
Murteet ja slangi
Kuka käyttää ”alkaa tekemään” -rakennetta?
Normikyselyn vastaukset kieliasenteita avaamassa
Henri Satokangas
Kysely yleiskielen normeista tarjoaa kiinnostavan katsauksen normeja koskeviin asenteisiin ja käsityksiin. Vastauksista käy ilmi, että kielenkäyttäjillä on voimakkaita ja vastakkaisiakin näkemyksiä siitä, mitä tietyt kielenpiirteet kertovat käyttäjistään ja miten erilaisiin normeihin tulisi suhtautua.
Tunteet ja asenteet
Kenen kieltä, kenen normeja?
Kielenkäyttäjien arvioita yleiskielestä
Riitta Korhonen
Ovatko yleiskielen normit liian lepsuja vai liian tiukkoja? Mitä normia pitäisi muuttaa? Tällaisiin kysymyksiin sai vastata Kotimaisten kielten keskuksen kyselyssä tammikuussa 2024.
Yleiskieli ja puhekieli
