Siirry sisältöön

Kieli käytössä

Karjankutsut – eläinten kanssa käytetty kielimuoto

Anni Jääskeläinen

Karjankutsuja on perinteisesti pidetty kansanmusiikin alaan kuuluvana ilmiönä, onhan näille ”huikkauksille” ominaista melodisuus. Karjankutsuja voidaan kuitenkin tarkastella myös kielenkäytön tapana, kielimuotona, jota käytetään vain määrätilanteissa. Erikoisen tästä kielimuodosta tekee se, että sitä käytetään ihmisen ja toislajisen välisessä viestinnässä.

Kielimuodot

Mustavalkoinen kuva, jossa karjapaimen kulkee hiekkatietä lehmälauman kanssa. Taustalla maalaistalo ja metsää.

Identiteetin ilmaisemista ja vallankäyttöä
Paikannimet amerikansuomalaisten kirjeissä

Hanna Virranpää

Pohjois-Amerikkaan muuttaneet siirtolaiset omaksuivat uuteen maahan asettuessaan siellä käytössä olleet englanninkieliset paikannimet. Näitä nimiä he käyttivät kirjeissä, joita lähettivät Suomeen sukulaisille. Mitä kirjeistä löytyvät paikannimet voivat kertoa kirjoittajista, entä historiasta ja vallasta?

Paikannimet

Katunäkymää Kalevassa, Yhdysvaltojen Michiganissa. Mustavalkoinen kuva, jossa etualalla on vanhanmallinen auto, taustalla kirkko.

Kuka käyttää ”alkaa tekemään” -rakennetta?
Normikyselyn vastaukset kieliasenteita avaamassa

Henri Satokangas

Kysely yleiskielen normeista tarjoaa kiinnostavan katsauksen normeja koskeviin asenteisiin ja käsityksiin. Vastauksista käy ilmi, että kielenkäyttäjillä on voimakkaita ja vastakkaisiakin näkemyksiä siitä, mitä tietyt kielenpiirteet kertovat käyttäjistään ja miten erilaisiin normeihin tulisi suhtautua.

Tunteet ja asenteet

Pitkiä penkkirivejä kuvattuna takaapäin. Penkeillä istuu kymmeniä ihmisiä, joilla on erivärisiä sateenvarjoja.

Kenen kieltä, kenen normeja?
Kielenkäyttäjien arvioita yleiskielestä

Riitta Korhonen

Ovatko yleiskielen normit liian lepsuja vai liian tiukkoja? Mitä normia pitäisi muuttaa? Tällaisiin kysymyksiin sai vastata Kotimaisten kielten keskuksen kyselyssä tammikuussa 2024.

Yleiskieli ja puhekieli

Värikkäitä palapelin paloja ja kahden ihmisen kädet, jotka sovittelevat paloja yhteen.

Jokamiehenoikeuksista jokaisenoikeuksiin

Tytti Nurminen

Termistön on vastattava muuttuvan maailman tarpeisiin. Metsähallituksen Luontopalveluiden viestintä- ja kumppanuusjohtaja Johanna Salomaa-Valkamo kertoo, kuinka Metsähallituksessa siirryttiin jokamiehenoikeuksista jokaisenoikeuksiin.

Sananvalinta

Takaapäin, hieman kauempaa kuvattu ihminen kävelemässä pitkospuita kesäisessä Kurjenrahkan kansallispuistossa. Etualalla kirkkaanvihreitä koivuja, maassa tupasvillaa.

Hyvä, paha englanti
asenteita eri vuosikymmeniltä

Riitta Korhonen

Englannin kielen asemasta ja näkyvyydestä Suomessa ja suomessa puhutaan paljon. Mielipiteitä on aiheellisesti esitetty niin puolesta kuin vastaankin. Mutta miten englantiin on suhtauduttu aiempina vuosikymmeninä?

Tunteet ja asenteet

Vanhan sähkökaapin rippeet veden äärellä. Kaapin kylkeen on kirjoitettu ”Love is life”.

Onko isoilla kirjaimilla kirjoittaminen aina HUUTAMISTA?

Pinja Henttonen

Kysymys Voiko kokonaisen sanan tai tekstin kirjoittaa isoin kirjaimin tehokeinona? Vastaus Suuraakkoset, tikkukirjaimet, pölkkykirjaimet, keppikirjaimet …

Tunteet ja asenteet

Pöydällä tietokoneen näppäimistö, jossa on harmaiden näppäinten lisäksi muutama värikäs. Näppäimistön ympärillä lojuu yksittäisiä irrotettuja näppäimiä.

Kiistakapulana sukupuolineutraali kieli

Frida Ahonen

Latinalaista Amerikkaa on viime aikoina ravistellut keskustelu sukupuolineutraalista kielestä. Onko espanjan kieliopillinen systeemi murroksessa?

Tunteet ja asenteet

Onko hän POC, tumma, ruskea, värillinen, ei-valkoinen – vai talousalan asiantuntija?

Henna Makkonen-Craig

Mitä eri ilmaukset tarkoittavat, ja millaisia näkökohtia aihepiiriin liittyy? Miten kuvata esimerkiksi Britannian pääministerin Rishi Sunakin taustaa?

Tunteet ja asenteet

Erikokoisia ja -värisiä puisia šakkinappuloita pystyssä pöydällä.

Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan

Henni Pajunen

Niin sanottuja otta/oitta-verbejä koskevasta normista on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien: kirjoitetaanko erottaa vai eroittaa, hiekottaa vai hiekoittaa? Nykyinen normi on melko vakiintunut, mutta se ei ole ongelmaton. Kielen ammattilaisten mukaan normia ei kuitenkaan tulisi muuttaa. Perusteluissa nousevat esiin erilaiset kieli-ideologiat.

Kielenhuollon historia ja periaatteet