Kieli käytössä
Yrityksen kotisivu tekstinä ja tekstilajina
Kimmo Svinhufvud
Miten verkkoteksti eroaa perinteisten viestintävälineiden tekstistä? Jokaisella Internetiä käyttävällä lienee asiasta oma arkikokemuksensa, mutta kysymystä on selvitetty myös yritysten kotisivuja tutkimalla. Kotisivujen tuottaminen ja lukeminen onkin mahdollista vain, jos ymmärretään niiden luonne kokonaisuuksina, joissa kuva ja teksti vaikuttavat yhdessä.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Aleksis Kiven metsässä
Jaakko Yli-Paavola
”Myrsky käy ja metsä pauhaa” – säe on Aleksis Kiven Metsämiehen laulusta, jonka hän aluksi aikoi sijoittaa Seitsemään veljekseen. Millainen on Kiven metsä ja miten hän puhuu luonnosta?
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Anagrammi, palindromi ja sananmuunnos
Heikki Hurtta
Sanoilla, lauseilla, muodoilla ja merkityksillä leikkiminen on yhteistä eri aikakausille ja eri kielille. Tässäpä ohjeet muutamaan klassiseen kielipeliin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Olli kielenhuoltajana
Taru Kolehmainen
Nimimerkki Olli eli Väinö Nuorteva (1889–1967) oli aikoinaan hyvin tunnettu pakinoitsija Suomessa. Olli otti myös kantaa moniin kielikysymyksiin. Millainen kuva hänen kielenlaadustaan rakentuu pakinoiden perusteella?
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Saanko eläkettä?
Annastiina Viertiö
Edellisessä Kielikellon numerossa kerrottiin virkakielen selkeyttämistavoitteista ja mm. uudesta hallintolain kielipykälästä. Tässä kirjoituksessa pohditaan yhden esimerkin avulla, mikä tekee lakitekstistä vaikeaa.
Virka- ja lakikieli
Tietoa, kypsyyttä ja sanomisen taitoa? Äidinkielen ylioppilaskoe muinaisista roomalaisista nykypäivään
Pirjo Hiidenmaa
Ylioppilastutkintoa on sen yli 150-vuotisen historian aikana uudistettu useita kertoja. Parhaillaan on käynnissä uudistus, joka koskee äidinkielen koetta. Äidinkielen kokeen rinnalla myös koulun kirjoittamisen opetus on muuttumut parin kolmen vuosikymmenen välein. Miten uusi oppi kulloinkin on painanut jälkensä kirjoittamisen opetukseen ja kielen käyttämiseen?
Kielen opetus ja oppiminen
Virasto leikkii kielellä
Salli Kankaanpää
Hallintolain 9. pykälässä säädetään hallinnon kielenkäytöstä: ”Viranomaisten on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.” Kaikki monitulkintaisuus ei kuitenkaan ole vastoin lain henkeä, vaan hallinnonkin teksteissä voi joskus leikitellä kielellä.
Virka- ja lakikieli
Asiatyylin rajoilla – tunkua näytille ja pyrkyä tyrkylle
Matti Punttila
Sopivatko arkikielen ilmaukset uutiskieleen tai juhlapuheeseen? Ne voivat olla harkittu teho- tai tyylikeino, mutta usein ne kuitenkin ovat tahattomia ja asian kannalta jopa haitaksi.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Etsimme Sinua, Development Manager
Marianne Laaksonen
Mainosten, lehtitekstien ja työpaikkailmoitusten sekakielisyys puhuttaa niin maallikoita kuin kielenkäytön ammattilaisiakin. Keskusteluissa suomen kieli nähdään usein yksistään hyvänä ja oikeanlaisena ja englannin kieli huonona ja vääränlaisena kielenkäyttönä. Pitäisi kuitenkin pohtia myös sitä, minkälaista englantia käytetään, missä ja miksi.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Itsensä hukkaamisesta itsemurhaan
Taru Kolehmainen
Millaisin sanoin suomen kielessä on puhuttu ja puhutaan kuolemasta, jonka ihminen on itse itselleen aiheuttanut? Mikä on itsemurha-sanan historia?
Sanojen taustaa