Kieli käytössä
Anagrammi, palindromi ja sananmuunnos
Heikki Hurtta
Sanoilla, lauseilla, muodoilla ja merkityksillä leikkiminen on yhteistä eri aikakausille ja eri kielille. Tässäpä ohjeet muutamaan klassiseen kielipeliin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Olli kielenhuoltajana
Taru Kolehmainen
Nimimerkki Olli eli Väinö Nuorteva (1889–1967) oli aikoinaan hyvin tunnettu pakinoitsija Suomessa. Olli otti myös kantaa moniin kielikysymyksiin. Millainen kuva hänen kielenlaadustaan rakentuu pakinoiden perusteella?
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Virasto leikkii kielellä
Salli Kankaanpää
Hallintolain 9. pykälässä säädetään hallinnon kielenkäytöstä: ”Viranomaisten on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.” Kaikki monitulkintaisuus ei kuitenkaan ole vastoin lain henkeä, vaan hallinnonkin teksteissä voi joskus leikitellä kielellä.
Virka- ja lakikieli
Asiatyylin rajoilla – tunkua näytille ja pyrkyä tyrkylle
Matti Punttila
Sopivatko arkikielen ilmaukset uutiskieleen tai juhlapuheeseen? Ne voivat olla harkittu teho- tai tyylikeino, mutta usein ne kuitenkin ovat tahattomia ja asian kannalta jopa haitaksi.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Etsimme Sinua, Development Manager
Marianne Laaksonen
Mainosten, lehtitekstien ja työpaikkailmoitusten sekakielisyys puhuttaa niin maallikoita kuin kielenkäytön ammattilaisiakin. Keskusteluissa suomen kieli nähdään usein yksistään hyvänä ja oikeanlaisena ja englannin kieli huonona ja vääränlaisena kielenkäyttönä. Pitäisi kuitenkin pohtia myös sitä, minkälaista englantia käytetään, missä ja miksi.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Akrobatiaa yleis- ja ammattikielen välillä
Jari Sivonen
Käytännön kielenhuoltotyössä törmää usein tapauksiin, joissa ammattikielinen tapa puhua on ristiriidassa yleiskielen suositusten kanssa. Niinpä erikoisalojen tekstiä muokatessaan kielenhuoltaja joutuu tasapainoilemaan yleiskielen suositusten ja ammattialan ilmaisutapojen välillä. Käsittelen eräitä arkkitehtikielen verbinvalintoja ja niihin liittyviä kielenhuollon suosituksia semanttisesta näkökulmasta.
Yleiskieli ja puhekieli
Ihmiset iltapäivälehden otsikoissa
Heidi Gröhn
Otsikot kertovat tiivistetysti lehtijutun keskeisen sisällön, ja tavallisesti juuri niiden perusteella lukijat valitsevat, mihin juttuihin he haluavat perehtyä tarkemmin. Otsikot ovat lehtien luetuinta ainesta, eikä ole ollenkaan yhdentekevää, miten otsikot rakennetaan, mitä niissä painotetaan ja millainen näkökulma valitaan.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Kuvia kirjoitetusta suomesta
Vesa Heikkinen, Outi Lehtinen, Mikko Lounela
Millaista on suomen kieli? Millaisin tunnusluvuin sitä voi kuvata? Suuria sähköisiä tekstiaineistoja analysoivat tietokoneohjelmat antavat täsmällistä tietoa kielen piirteistä. Voiko tällaiseen kuvaukseen luottaa?
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Näkymiä tekstityöhön ja työteksteihin
Ulla Tiililä
Miksi viranomaisten tekstit ovat lukijan mielestä hankalia? Ovatko ne tekstien tekijöiden mielestä selviä ja ymmärrettäviä? Millaisten työvaiheiden kautta tekstit syntyvät, miten työ vaikuttaa kieleen ja kieli työhön? Tällaisten kysymysten esittäminen avaa uudenlaisen näkökulman hallinnon tekstien tarkasteluun. Jos tekstejä halutaan parantaa, on suunnattava katse itse teksteistä ja kielestä myös tekstin tekemisen tapoihin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Tekijät ja lukijat tekstien välissä
Vesa Heikkinen
Viranomaisten tekstejä on syytetty vaikeaselkoisiksi ja kapulakielisiksi. Syitä on etsitty virkakielen tyypillisistä piirteistä, mm. monimutkaisista lauserakenteista. Mikään rakenne tai teksti ei kuitenkaan synny tyhjästä. Nykyiset tekstintutkijat kysyvätkin, voiko tekstin ymmärtää, jos ei tiedä, mikä on sen suhde toisiin teksteihin ja miksi teksti on tehty? Tekstien väliseen merkitysten pöheikköön eksyy joskus niin tekstin tekijä kuin lukijakin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli