Kieli käytössä
Akrobatiaa yleis- ja ammattikielen välillä
Jari Sivonen
Käytännön kielenhuoltotyössä törmää usein tapauksiin, joissa ammattikielinen tapa puhua on ristiriidassa yleiskielen suositusten kanssa. Niinpä erikoisalojen tekstiä muokatessaan kielenhuoltaja joutuu tasapainoilemaan yleiskielen suositusten ja ammattialan ilmaisutapojen välillä. Käsittelen eräitä arkkitehtikielen verbinvalintoja ja niihin liittyviä kielenhuollon suosituksia semanttisesta näkökulmasta.
Yleiskieli ja puhekieli
Epäonnistunut viestintä voi pilata hyvänkin tuotteen
Annastiina Viertiö
Yritysmaailmassa yksi menestyksen mittareista on asiakastyytyväisyys. Asiakkaan asennoitumiseen vaikuttaa paljon se, millaista kohtelua hän saa osakseen, esimerkiksi millaisia tekstejä hän saa luettavakseen. Tämä kertomus on yksi esimerkki siitä, kuinka epäonnistunut viestintä pilaa sinänsä hyvän tuotteen.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Ihmiset iltapäivälehden otsikoissa
Heidi Gröhn
Otsikot kertovat tiivistetysti lehtijutun keskeisen sisällön, ja tavallisesti juuri niiden perusteella lukijat valitsevat, mihin juttuihin he haluavat perehtyä tarkemmin. Otsikot ovat lehtien luetuinta ainesta, eikä ole ollenkaan yhdentekevää, miten otsikot rakennetaan, mitä niissä painotetaan ja millainen näkökulma valitaan.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Käyttö- ja kokoamisohjeet – haaste tekstintekijälle
Minna Pyhälahti
Ohjetekstit ovat osa asiakasviestintää. Vuorovaikutus asiakkaan kanssa ei lopu siihen, että tuote on saatu myydyksi. Jos tuotteen käyttöönotto ei ohjeiden avulla suju helposti, myyjä voi joutua kuuntelemaan valitusta pettyneeltä ja vihaiselta asiakkaalta. Hyvät ohjeet ovat osa tuotteen laatua.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Sähköä asiakassuhteisiin
Riitta Hyvärinen
Sähköposti on yleistynyt yhteydenottokanavana. Millaisia ovat sähköpostiviestit asiakasviestinnän näkökulmasta? Mitä kaikkea olisi hyvä ottaa huomioon, kun asiakkaisiin ollaan yhteydessä sähköpostitse?
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Arkisen ja asiatyylin rajamailla
Ari Lahdenmäki
Toimittajan on kirjoitettava tekstiä, jonka suurin osa suomalaisista ymmärtää. Lehtikielessä arki- ja asiatyylin raja hämärtyy usein eikä suora lainauskaan ole aina suora.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Kuvia kirjoitetusta suomesta
Vesa Heikkinen, Outi Lehtinen, Mikko Lounela
Millaista on suomen kieli? Millaisin tunnusluvuin sitä voi kuvata? Suuria sähköisiä tekstiaineistoja analysoivat tietokoneohjelmat antavat täsmällistä tietoa kielen piirteistä. Voiko tällaiseen kuvaukseen luottaa?
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Näkymiä tekstityöhön ja työteksteihin
Ulla Tiililä
Miksi viranomaisten tekstit ovat lukijan mielestä hankalia? Ovatko ne tekstien tekijöiden mielestä selviä ja ymmärrettäviä? Millaisten työvaiheiden kautta tekstit syntyvät, miten työ vaikuttaa kieleen ja kieli työhön? Tällaisten kysymysten esittäminen avaa uudenlaisen näkökulman hallinnon tekstien tarkasteluun. Jos tekstejä halutaan parantaa, on suunnattava katse itse teksteistä ja kielestä myös tekstin tekemisen tapoihin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Tekijät ja lukijat tekstien välissä
Vesa Heikkinen
Viranomaisten tekstejä on syytetty vaikeaselkoisiksi ja kapulakielisiksi. Syitä on etsitty virkakielen tyypillisistä piirteistä, mm. monimutkaisista lauserakenteista. Mikään rakenne tai teksti ei kuitenkaan synny tyhjästä. Nykyiset tekstintutkijat kysyvätkin, voiko tekstin ymmärtää, jos ei tiedä, mikä on sen suhde toisiin teksteihin ja miksi teksti on tehty? Tekstien väliseen merkitysten pöheikköön eksyy joskus niin tekstin tekijä kuin lukijakin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Tekstit työnä
Sari Maamies
Teksteistä – niiden kirjoittamisesta, käsittelemisestä, siirtämisestä, lukemisesta, kommentoimisesta – on tullut yhä useammalle keskeinen osa …
Toimitukselta