Kieli käytössä
Omaatko hyvän kielitaidon ja paljon työkokemusta?
Salli Kankaanpää
Kielikellossa 4/1998 (ks. Lue myös) käsiteltiin lyhyesti omata-verbiä ja todettiin, että sen käytöstä annettuja ohjeita ei pidä tulkita liian tiukasti. Omata-verbillekin voi joskus olla tarvetta. Sana on hyvin yleinen muun muassa työpaikkailmoituksissa. Seuraavassa pohditaan, mitä tehtävää se niissä täyttää ja kannattaisiko se korvata jollain muulla ilmauksella.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Tekstinhuollon tuolla puolen – kommentteja ja kysymyksiä kielenohjailusta
Vesa Heikkinen
Pääkirjoitusten ideologisista merkityksistä väitellyt Vesa Heikkinen esittelee seuraavassa tutkimuksensa tuloksia ja pohtii, miten lingvististä tekstintutkimusta olisi mahdollista soveltaa kielenohjailussa, esimerkiksi mediatekstien huollossa. Kirjoitus on samalla kommentti kielenohjailun perusteista ja mahdollisuuksista käytävään keskusteluun.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Mitä lymyääkään urheilu-uutisten määritteissä?
Annastiina Viertiö
Urheilu-uutisten kielelle ovat hyvin tyypillisiä sellaiset määritteet kuin Italiassakin nykyään hyvin suosittu laji tai ei …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Tiedotteesta uutiseksi
Jenni Saarilahti
Kokonaisten tekstien rakenteen ja sisällön tutkimus on ollut kielitieteen parissa viime vuosina vilkasta, mistä kielenhuoltokin on hyötynyt suuresti. Jenni Saarilahti on vertaillut pro gradu -työssään kahta eri tekstilajia – tiedotteita ja sanomalehtikirjoituksia – ja tutkinut, mitä tiedotteelle tapahtuu lehden toimittajan käsittelyssä: aihe, joka koskettaa monen Kielikellonkin lukijan työtä.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Kielenhuoltoa, tekstinhuoltoa, tekstintarkistusta, koulutusta
Katariina Iisa
Kielitoimisto on tarjonnut asiakkailleen koko viisikymmenvuotisen historiansa ajan niin tekstintarkistusta kuin koulutustakin. Ensimmäiset koulutuksen tilaajat …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Kirjoittaja ja tekstin ymmärrettävyys
Katariina Iisa
Teksti on kirjoittajan lahja lukijalle. Kun lahjansaaja on vastaanottanut lahjan, ei antaja voi enää muuttaa sitä, vaikka omaan tekstiinsä suhtautuisi kuinka mustasukkaisesti tahansa. Kirjoittaja ei voikaan kovin paljon vaikuttaa siihen, millaisen tulkinnan yksittäinen lukija muodostaa tekstistä, sillä lukija rakentaa tekstin merkityksen suhteessa ei vain aiempiin tietoihinsa ja käsityksiinsä vaan myös suhteessa muihin teksteihin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Miksi epätäsmällistä ilmausta käytetään? – Kootut selitykset
Annastiina Viertiö
Selkeä ja täsmällinen ilmaisu on ihanne, johon kirjoittajia kehotetaan pyrkimään. Ihannetta on kuitenkin usein vaikea saavuttaa, kuten itse kirjoittaessaan ja muitten tekstejä lukiessaan helposti huomaa. Syitä ja selityksiä on monenlaisia.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Miten tekstinhuoltaja suhtautuu kirjakielen normeihin?
Salli Kankaanpää
Oikeakielisyyssääntöjä ei pidä noudattaa sokeasti, vaan on mietittävä myös tekstin kokonaisuutta ja sitä ympäristöä, mihin teksti on tarkoitettu. Siksi säännöistä voi joskus poiketakin. Sen sijaan että noudattaisi jokaista sääntöä kirjaimellisesti, tekstinhuoltaja joskus rikkoo tai tiukentaa sääntöä, joka kielioppaisiin tai sanakirjoihin on kirjattu. Ratkaisut tehdään aina tarkoituksenmukaisuuden perusteella.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Pulmallisia pisteitä ja alkukirjaimia
Aino Piehl
Tavallisessa tekstissä on yleensä helppo panna isot alkukirjaimet ja pisteet paikoilleen. Ongelmia voi kuitenkin ilmaantua, jos tekstissä on rinnan sekä tavallisia virkkeitä että sellaisia ajatuskokonaisuuksia, joissa ei ole omaa verbiä. Tässä kirjoituksessa on ehdotuksia siitä, kuinka sääntöjä voi erikoistapauksissa soveltaa.
Merkit, numerot ja lyhenteet
Tekstiin kirjoittautuva lukija ja kirjoittaja – tasavertaisuutta vai vallankäyttöä?
Katariina Iisa
Vaikka teksti on itsenäinen, ovat siinä usein näkyvissä sekä kirjoittaja että lukija. Sanotaankin, että sekä …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli