Kieli käytössä
Miten tekstinhuoltaja suhtautuu kirjakielen normeihin?
Salli Kankaanpää
Oikeakielisyyssääntöjä ei pidä noudattaa sokeasti, vaan on mietittävä myös tekstin kokonaisuutta ja sitä ympäristöä, mihin teksti on tarkoitettu. Siksi säännöistä voi joskus poiketakin. Sen sijaan että noudattaisi jokaista sääntöä kirjaimellisesti, tekstinhuoltaja joskus rikkoo tai tiukentaa sääntöä, joka kielioppaisiin tai sanakirjoihin on kirjattu. Ratkaisut tehdään aina tarkoituksenmukaisuuden perusteella.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Vinkkejä ruokaohjeen laatijalle
Salli Kankaanpää, Sari Vaula, Annastiina Viertiö
Nykyään ruokaohjeilta vaaditaan paljon, koska ihmiset haluavat valmistaa ruokaa nopeasti ja helposti. Ruoanvalmistajissa on myös …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Televisiouutisten kielestä
Arvi Lind
Yleisradion television uutistoimituksessa pyritään käyttämään moitteetonta, puhuttua yleiskieltä. Sillä on selvä ero kirjoitettuun kirjakieleen. Päätavoitteena …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Turha on turhaa
Anneli Räikkälä
Nykyään käytetään tiheään sellaisia sanoja kuin suunnittelutoiminta, tutkimustoiminta, ostotapahtuma tai päätöksentekoprosessi. Yhteistä näille sanoille on …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Että, jotta, koska, kun – mihin ne katosivat?
Ulla Tiililä
Suomen Kuvalehden Jyviä ja akanoita -palstalla naurettiin taannoin lauseelle Koiviston jatkaminen olisi luonnotonta. Seuraavaa virkakielistä …
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Millaisin kriteerein oppikirjojen tekstiä tulisi tarkastella?
Pirjo Karvonen
Oppikirjat noudattavat keskenään samantyyppisiä kirjoitus- ja tekstistrategioita, olipa kyse minkä tahansa alan oppikirjasta. Kirjoja voikin pitää kuvina oppimisesta ja tiedon ihanteista. Filosofian lisensiaatti Pirjo Karvonen esittelee lisensiaatintyönsä pohjalta oppikirjojen kielellisiä ominaisuuksia.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Kiiloja ja sokkeloita. Säädöskielen virke- ja lauserakenteen ongelmia
Asta Virtaniemi
Kielikellon viime numero oli kokonaan omistettu virkakielen huollolle. Jatkamme aiheen käsittelyä tässä ja ensi vuoden ensimmäisessä numerossa. Filosofian maisteri, oikeustieteen ylioppilas Asta Virtaniemi selvittelee seuraavassa vuoden 1989 säädöksissä havaitsemiaan kielen ongelmia.
Rakenteet