Kieli käytössä
Joskus on paikallaan suorittaa
Jari Sivonen
Yksi substantiivivaltaisen kapulakielen tyypillisimpiä edustajia on verbi suorittaa. Kielenhuollon opaskirjoissa on runsaasti esimerkkejä virkkeistä, joissa …
Sananvalinta
Painonhallintaa
Anni Ketola
Syöminen ei ole helppoa, sillä arki on täynnä karikoita, joihin painonhallitsija helposti törmää. Siksi aikakauslehdet …
Sananvalinta
Arkikielestä yleiskieleen
Eija-Riitta Grönros
Kielestä puhuttaessa kysytään usein, onko sopivaa käyttää jotakin sanaa. Sopivuus riippuu yhteydestä, sillä sanoilla on eri tyylisävyjä. Yleiskielen sanakirja ottaa kantaa myös sanojen tyylisävyihin ja niiden muutoksiin.
Sanakirjat ja sanastot
Ilahduttava ja suututtava sananvalinta Haluaisitko olla kapasiteettia?
Minna Pyhälahti
Sananvalinta kertoo paljon kirjoittajan maailmankuvasta. Yhden mielestä kummallinen henkilö on toiselle mielenkiintoinen persoona. Lehmä taas voi olla näkökulman mukaan tuotantoeläin tai se meidän rakas Mansikkimme.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Silminnähtäviä merkityksiä?
Vesa Heikkinen
Missä kieli on kiinni, mistä merkitykset riippuvat? Miten tekstin asettelu, kuvitus, ulkoasu tai yleisemmin materiaalinen olemus vaikuttavat siihen, millaisia merkityksiä tekstistä tulkitaan?
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Sähköiset hetket
Kotuksen aineistoja verkkoon
Toni Suutari
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laajat sähköiset kielenaineistot, joista osa avataan pian vapaaseen verkkokäyttöön aineistopalvelu Kainossa.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
”Kyllä kansa tietää” – Veikko Vennamon poliittinen retoriikka
Laura Parkkinen
Suomeen on jäänyt monta lentävää lausetta värikkään poliitikon Veikko Vennamon käyttämästä kielestä, jossa oli kaikuja niin uskonnollisesta kuin vasemmistolaisestakin puheesta. Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) retoriikka elää muutenkin yhä vahvana poliittisessa puhunnassa, vaikka puolue poistui virallisesti puoluerekisteristä vuonna 2003.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Kalle Päätalon kieli lukijan mielen ohjaajana
Ritva Ylönen
Ihmisen identiteetti tarkentuu kielen ja kertomusten avulla. Kalle Päätalon omaelämäkerrallisessa Iijoki-sarjassa tämä näkyy erityisen selvästi: kirjojen kieli murteellisuuksineen muokkaa sekä Päätalon itsensä että lukijan identiteettiä.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Mikä teksti, mikä verkko?
Raija Miikkulainen
Verkkoteksti eroaa perinteisistä teksteistä esimerkiksi niin, että sillä ei ole selvästi erottuvaa alkua, keskikohtaa ja loppua. Silti verkkokirjoituksessakin on olennaista, missä suhteissa tekstien eri ainekset ovat toisiinsa, miten ne toimivat yhdessä ja rinnakkain sekä miten ne rakentavat kirjoittajan ja lukijan välistä vuorovaikutusta.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Tutkielmantekijöiden ilmoitukset
Marika Viitanen
Lehdissä näkee ilmoituksia, joissa eri alojen opiskelijat etsivät aineistoa tutkielmiinsa. Lukijoita pyydetään kertomaan kokemuksiaan tutkittavasta aiheesta, joka saattaa olla hyvinkin henkilökohtainen ja arkaluontoinen. Mitä kielellisiä keinoja luottamuksen rakentamiseen ilmoituksissa käytetään?
Tekstit, tekstilajit ja tyyli