Siirry sisältöön

Kieli käytössä

Pulmallisia pisteitä ja alkukirjaimia

Aino Piehl

Tavallisessa tekstissä on yleensä helppo panna isot alkukirjaimet ja pisteet paikoilleen. Ongelmia voi kuitenkin ilmaantua, jos tekstissä on rinnan sekä tavallisia virkkeitä että sellaisia ajatuskokonaisuuksia, joissa ei ole omaa verbiä. Tässä kirjoituksessa on ehdotuksia siitä, kuinka sääntöjä voi erikoistapauksissa soveltaa.

Merkit, numerot ja lyhenteet

Tekstiin kirjoittautuva lukija ja kirjoittaja – tasavertaisuutta vai vallankäyttöä?

Katariina Iisa

Vaikka teksti on itsenäinen, ovat siinä usein näkyvissä sekä kirjoittaja että lukija. Sanotaankin, että sekä …

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Vinkkejä ruokaohjeen laatijalle

Salli Kankaanpää, Sari Vaula, Annastiina Viertiö

Nykyään ruokaohjeilta vaaditaan paljon, koska ihmiset haluavat valmistaa ruokaa nopeasti ja helposti. Ruoanvalmistajissa on myös …

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Kielimiehiltä kieli pois? Eräs 60-luvun polemiikki

Päivi Rintala

Pohjoismaiden kielilautakuntien viimesyksyisen kokouksen teema oli kaunokirjallisuuden kieli. Suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja apulaisprofessori Päivi Rintala käsitteli omassa esitelmässään Suomessa 1960-luvulla käytyä kielikeskustelua, jonka johtohahmo oli runoilija Pentti Saarikoski.

Yleiskieli ja puhekieli

Symmetriaa

Anneli Räikkälä

Nykysuomen sivistyssanakirja selittää symmetrian tasasuhtaisuudeksi, tasamukaisuudeksi. Otavan Isossa Tietosanakirjassa symmetria selitetään erityisesti matematiikan, kasvitieteen ja …

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Televisiouutisten kielestä

Arvi Lind

Yleisradion television uutistoimituksessa pyritään käyttämään moitteetonta, puhuttua yleiskieltä. Sillä on selvä ero kirjoitettuun kirjakieleen. Päätavoitteena …

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Turha on turhaa

Anneli Räikkälä

Nykyään käytetään tiheään sellaisia sanoja kuin suunnittelutoiminta, tutkimustoiminta, ostotapahtuma tai päätöksentekoprosessi. Yhteistä näille sanoille on …

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

”Voittajan käsi kohoaa salkoon”. Kielikuvien salakarikoista

Matti Punttila

Kielikuvien salakarikoista puhumiseen liittyy jo sinänsä kielikuva, vertaus, jossa puhuja tai kirjoittaja ajatellaan vesillä liikkujaksi, …

Sanonnat ja fraasit

Että, jotta, koska, kun – mihin ne katosivat?

Ulla Tiililä

Suomen Kuvalehden Jyviä ja akanoita -palstalla naurettiin taannoin lauseelle Koiviston jatkaminen olisi luonnotonta. Seuraavaa virkakielistä …

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

is-päätteiset sanat – yleiskieleen vai roskikseen

Raija Lehtinen

Pitkään sojotti aamuisin työmatkani varrella erään pikaruokapaikan ulkopuolella lippu, jossa luki isoin kirjaimin LIHIS 6,00 …

Taivutus ja johtaminen