Kieli käytössä
Kielibuustista työkaluja kansainvälisten osaajien kielenoppimiseen
Jepa Viinanen
Erityisesti korkeakoulutettujen osaajien Suomeen houkuttelemiseksi ja maassa pitämiseksi on viime vuosina perustettu monenlaisia hankkeita. Samalla työllistymisen ja kotoutumisen edellytyksenä on alettu yhä laajemmin nähdä myös kotimaisten kielten taito. Ratkaisuja suomen ja ruotsin kielen oppimiseen ja opettamiseen kehitetään nyt Kielibuusti-hankkeessa, jonka tuottamat sisällöt ovat saatavilla samannimisellä verkkosivustolla.
Kielen opetus ja oppiminen
Monikieliset käytänteet ja suomen kieli fyysisessä työssä
esimerkkinä rakennusala
Hanna-Ilona Härmävaara, Niina Lilja
Suomen monikielisimpiä työpaikkoja eivät todennäköisesti ole toimistot vaan rakennustyömaat. Rakennuksilla työskentelee paljon erityisesti Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Puolasta tulevia tilapäisiä työntekijöitä sekä monikielisiä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, joiden oletetaan oppivan suomea työn lomassa.
Monikielisyys
Onko hän POC, tumma, ruskea, värillinen, ei-valkoinen – vai talousalan asiantuntija?
Henna Makkonen-Craig
Mitä eri ilmaukset tarkoittavat, ja millaisia näkökohtia aihepiiriin liittyy? Miten kuvata esimerkiksi Britannian pääministerin Rishi Sunakin taustaa?
Tunteet ja asenteet
Infrastruktuuri-sanalle vastineita?
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Mitä infrastruktuuri voisi olla suomalaisemmin? Eikö tilalle ole keksitty mitään helpompaa sanaa? Vastaus Infrastruktuuri …
Lainasanat
Pohjalaismaakunnat – iso vai pieni alkukirjain?
Elina Wihuri
Kysymys Mitä tarkoitetaan pohjalaismaakunnilla, ja voiko nimityksen kirjoittaa isolla alkukirjaimella? Vastaus Ilmauksella pohjalaismaakunnat on viitattu …
Paikannimet
Sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien toimipisteiden nimet
Ulla Onkamo
Kysymys Hyvinvointialueilla on syntynyt keskustelua siitä, miten sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavia toimipisteitä on paras nimetä. …
Hallinnon nimet
Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan
Henni Pajunen
Niin sanottuja otta/oitta-verbejä koskevasta normista on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien: kirjoitetaanko erottaa vai eroittaa, hiekottaa vai hiekoittaa? Nykyinen normi on melko vakiintunut, mutta se ei ole ongelmaton. Kielen ammattilaisten mukaan normia ei kuitenkaan tulisi muuttaa. Perusteluissa nousevat esiin erilaiset kieli-ideologiat.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
”Äänikirjat ovat osa kirjallisuuden jatkumoa”
kustantamo luottaa tulevaan
Henna Leskelä, Anni Moilanen
Äänikirjat ovat viime vuosina mullistaneet kirja-alaa. Audiomuodon suosio muuttaa kustantamojen toimintatapoja ja vaikuttaa siihen, mitä on otettava huomioon kirjaa toimitettaessa. Kosmoksen kustannuspäällikkö Anni Moilanen vastasi Kielikellon kysymyksiin.
Kieli ja työelämä
Asiakasviestinnän sävyvalinnat: kasvoja säästäen vai haastaen?
Eeva Öörni
Asiakaslähtöisiä yrityksiä ja organisaatioita kiinnostaa, millaisen fiiliksen niiden viestintä asiakkaalle luo. Tuo tuntu tai tunnelma syntyy useista viestinnällisistä tekijöistä, mutta myös tekstien sävystä: siitä, mitä kieli kertoo organisaation suhtautumisesta asiakkaaseen.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Nimisekoilua vai mielikuvamarkkinointia?
Englanninkieliset julkishallinnon nimet verkkokeskusteluissa
Aurora Salmi
Itella, Traficom, No-Harm Center, Fintraffic, Destia, VR FleetCare, Business Finland… Moni julkinen toimija hakee innoitusta nimeämiselle muualta kuin maamme kansalliskielistä. Kaikista julkishallinnon nimien ominaisuuksista juuri kielivalinta puhuttaa verkkouutisten keskustelupalstoilla nimestä ja uutisesta toiseen. Eikä kansalaisilla ole juuri kehuja jaettavana.
Hallinnon nimet
