Kieli käytössä
FFP2-tason suojain
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Mitä tarkoittaa ”äf-äf-pee-kakkonen”? Mikä on tällaisen varusteen virallinen nimitys? Vastaus ”Äf-äf-pee-kakkonen” on tyyliltään arkinen …
Erikoisalojen sanat
Outoakin oudompi astroturffaus
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Mitä tarkoittaa sanakummajainen astroturffaus? Mikä olisi kuvaavampi ilmaus suomeksi? Vastaus Astroturffauksella tarkoitetaan organisoitua, maksettua …
Lainasanat
Kirjasuomen äidit hellan ja koulun välissä
Petri Lauerma
Suomen kirjakielen historiassa oli pitkään vain miehiä. Vanhan kirjasuomen kaudelta on vaikea löytää naispuolisia kirjoittajia. Naiset alkavat näkyä kirjojen tekijöinä vasta suurimman osan 1800-luvusta käsittävän varhaisnykysuomen kauden viimeisinä vuosikymmeninä. Keitä olivat nämä kirjoittajat, suomentajat ja tietokirjailijat, joita voidaan kutsua kirjasuomen äideiksi?
Yleiskieli ja puhekieli
Elämää taigalla – vai taigassa?
Ella Hyvönen
Kysymys ”Tutkija vieraili taigalla”, luki lehdessä jokin aika sitten. Taiga-sanan taivutus herätti kysymyksiä: vierailiko tutkija …
Taivutus ja johtaminen
Hämähäkin tapaus
Aurora Salmi
Kysymys Onko hämähäkki yhdyssana? Vastaus Hämähäkki näyttää koostuvan kahdesta yhteen kirjoitettavasta osasta: hämä ja häkki. …
Yhteen vai erilleen
Kaakonkulma
Kirsti Aapala, Petra Saarnisto
Kysymys Säätiedotuksissa meteorologit puhuvat usein kaakonkulmasta. Onko muita vastaavanlaisia kulmia? Entä onko kaakonkulma erisnimi, eli …
Paikannimet
Minglailua, tutustumista ja rentoa yhdessäoloa
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Mikä olisi hyvä suomenkielinen vastine ruotsin ja englannin sanoille mingel ja mingle? Voisiko suomeksi …
Lainasanat
Mikä on riittävän hyvää suomea?
Minna Intke-Hernandez
Arjen kohtaamiset ovat kielenoppijalle tärkeitä, sillä niissä hän voi havainnoida kieltä, kokeilla omaa kielitaitoaan ja kokea olevansa yhteisössä osallinen. Miten voisimme madaltaa kynnystä tulla ja päästä mukaan kohtaamisiin? Kysymys osallisuudesta on tärkeä, sillä juuri joukkoon kuulumisen kokemus voi olla ratkaisevaa kotoutumisen ja kielitaidon kehittymisen kannalta.
Kielen opetus ja oppiminen
Suomen kielivaranto muutoksessa
Leena Nissilä
Suomessa puhuttavien äidinkielten määrä on lisääntynyt huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä, ja kielet ovat entistä enemmän esillä yhteiskunnassa. Osa kielivarannosta on kuitenkin piilossa. Tarvitaan uudenlaisia keinoja kielten oppimisen ja käytön tukemiseksi, jotta olemassa olevaa kielivarantoa voidaan hyödyntää parhaalla tavalla.
Kielen opetus ja oppiminen
Monikielinen työpaikka
tehokkuuden, vaivattomuuden vai kielenoppimisen ehdoilla?
Lari Kotilainen, Salla Kurhila, Inkeri Lehtimaja
Monikielisten työpaikkojen yhteiseksi kieleksi tarjotaan usein englantia. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että englantikaan ei välttämättä riitä yhteisen kommunikaation tarpeisiin. Kaikille työpaikoille ja kaikkiin tilanteisiin ei ole vain yhtä toimivaa ratkaisua: joskus yhteiseksi kieleksi sopii englanti, joskus suomi, joskus voidaan käyttää eri kieliä rinnan. Tärkeää on työyhteisön kielitietoisuus ja joustavuus kielikysymysten ratkaisuissa.
Monikielisyys
