Siirry sisältöön

Kieli käytössä

Jokamiehenoikeuksista jokaisenoikeuksiin

Tytti Nurminen

Termistön on vastattava muuttuvan maailman tarpeisiin. Metsähallituksen Luontopalveluiden viestintä- ja kumppanuusjohtaja Johanna Salomaa-Valkamo kertoo, kuinka Metsähallituksessa siirryttiin jokamiehenoikeuksista jokaisenoikeuksiin.

Sananvalinta

Takaapäin, hieman kauempaa kuvattu ihminen kävelemässä pitkospuita kesäisessä Kurjenrahkan kansallispuistossa. Etualalla kirkkaanvihreitä koivuja, maassa tupasvillaa.

Hyvä, paha englanti
asenteita eri vuosikymmeniltä

Riitta Korhonen

Englannin kielen asemasta ja näkyvyydestä Suomessa ja suomessa puhutaan paljon. Mielipiteitä on aiheellisesti esitetty niin puolesta kuin vastaankin. Mutta miten englantiin on suhtauduttu aiempina vuosikymmeninä?

Tunteet ja asenteet

Vanhan sähkökaapin rippeet veden äärellä. Kaapin kylkeen on kirjoitettu ”Love is life”.

Onko isoilla kirjaimilla kirjoittaminen aina HUUTAMISTA?

Pinja Henttonen

Kysymys Voiko kokonaisen sanan tai tekstin kirjoittaa isoin kirjaimin tehokeinona? Vastaus Suuraakkoset, tikkukirjaimet, pölkkykirjaimet, keppikirjaimet …

Tunteet ja asenteet

Pöydällä tietokoneen näppäimistö, jossa on harmaiden näppäinten lisäksi muutama värikäs. Näppäimistön ympärillä lojuu yksittäisiä irrotettuja näppäimiä.

Kiistakapulana sukupuolineutraali kieli

Frida Ahonen

Latinalaista Amerikkaa on viime aikoina ravistellut keskustelu sukupuolineutraalista kielestä. Onko espanjan kieliopillinen systeemi murroksessa?

Tunteet ja asenteet

Onko hän POC, tumma, ruskea, värillinen, ei-valkoinen – vai talousalan asiantuntija?

Henna Makkonen-Craig

Mitä eri ilmaukset tarkoittavat, ja millaisia näkökohtia aihepiiriin liittyy? Miten kuvata esimerkiksi Britannian pääministerin Rishi Sunakin taustaa?

Tunteet ja asenteet

Erikokoisia ja -värisiä puisia šakkinappuloita pystyssä pöydällä.

Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan

Henni Pajunen

Niin sanottuja otta/oitta-verbejä koskevasta normista on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien: kirjoitetaanko erottaa vai eroittaa, hiekottaa vai hiekoittaa? Nykyinen normi on melko vakiintunut, mutta se ei ole ongelmaton. Kielen ammattilaisten mukaan normia ei kuitenkaan tulisi muuttaa. Perusteluissa nousevat esiin erilaiset kieli-ideologiat.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Nimisekoilua vai mielikuvamarkkinointia?
Englanninkieliset julkishallinnon nimet verkkokeskusteluissa

Aurora Salmi

Itella, Traficom, No-Harm Center, Fintraffic, Destia, VR FleetCare, Business Finland… Moni julkinen toimija hakee innoitusta nimeämiselle muualta kuin maamme kansalliskielistä. Kaikista julkishallinnon nimien ominaisuuksista juuri kielivalinta puhuttaa verkkouutisten keskustelupalstoilla nimestä ja uutisesta toiseen. Eikä kansalaisilla ole juuri kehuja jaettavana.

Hallinnon nimet

Sanapilvi, jossa toistuvat nimet No-Harm Center, Itella, Traficom, Fintraffic, DigiFinland, VR FleetCare, Destia, Findata, Business Finland.

”Itket voimakkaasti tai naurat voimakkaasti”
katsaus emojien merkityksiin

Olli Tamminen

Perushymy vai ärsyyntynyt? Ahdistunut vai kujeileva? Itkua vai naurua? Emojit ovat nykyään tärkeä osa virtuaalista kielenkäyttöä, mutta siitä, mitä emojit tarkoittavat, ei olla yksimielisiä. Ei etenkään silloin, kun eri-ikäiset viestivät toisilleen.

Kieli käytössä

Stadiässä – kokoaan suurempi äänne

Henna Leskelä

Kielitieteilijät ja historioitsija kertovat ”helsinkiläisen s:n pitkän ja laajan tarinan”.

Julkaisuja

Menikö perille?
Monitulkintainen ironia

Susanna Muukkonen

Ironia on monitahoinen kielenkäytön ilmiö, jolle on tyypillistä monimielisyys ja kontekstisidonnaisuus. Tämän vuoksi se on myös paljolti tulkitsijasta riippuvainen ilmiö. Ironinen tulkinta syntyy – jos on syntyäkseen – vastaanottajan tajunnassa monenlaisten tekijöiden summana. ​​​​​​

Tunteet ja asenteet