Kieli käytössä
Kuka käyttää ”alkaa tekemään” -rakennetta?
Normikyselyn vastaukset kieliasenteita avaamassa
Henri Satokangas
Kysely yleiskielen normeista tarjoaa kiinnostavan katsauksen normeja koskeviin asenteisiin ja käsityksiin. Vastauksista käy ilmi, että kielenkäyttäjillä on voimakkaita ja vastakkaisiakin näkemyksiä siitä, mitä tietyt kielenpiirteet kertovat käyttäjistään ja miten erilaisiin normeihin tulisi suhtautua.
Tunteet ja asenteet
Kenen kieltä, kenen normeja?
Kielenkäyttäjien arvioita yleiskielestä
Riitta Korhonen
Ovatko yleiskielen normit liian lepsuja vai liian tiukkoja? Mitä normia pitäisi muuttaa? Tällaisiin kysymyksiin sai vastata Kotimaisten kielten keskuksen kyselyssä tammikuussa 2024.
Yleiskieli ja puhekieli
Jokamiehenoikeuksista jokaisenoikeuksiin
Tytti Nurminen
Termistön on vastattava muuttuvan maailman tarpeisiin. Metsähallituksen Luontopalveluiden viestintä- ja kumppanuusjohtaja Johanna Salomaa-Valkamo kertoo, kuinka Metsähallituksessa siirryttiin jokamiehenoikeuksista jokaisenoikeuksiin.
Sananvalinta
Hyvä, paha englanti
asenteita eri vuosikymmeniltä
Riitta Korhonen
Englannin kielen asemasta ja näkyvyydestä Suomessa ja suomessa puhutaan paljon. Mielipiteitä on aiheellisesti esitetty niin puolesta kuin vastaankin. Mutta miten englantiin on suhtauduttu aiempina vuosikymmeninä?
Tunteet ja asenteet
Onko isoilla kirjaimilla kirjoittaminen aina HUUTAMISTA?
Pinja Henttonen
Kysymys Voiko kokonaisen sanan tai tekstin kirjoittaa isoin kirjaimin tehokeinona? Vastaus Suuraakkoset, tikkukirjaimet, pölkkykirjaimet, keppikirjaimet …
Tunteet ja asenteet
Kiistakapulana sukupuolineutraali kieli
Frida Ahonen
Latinalaista Amerikkaa on viime aikoina ravistellut keskustelu sukupuolineutraalista kielestä. Onko espanjan kieliopillinen systeemi murroksessa?
Tunteet ja asenteet
Onko hän POC, tumma, ruskea, värillinen, ei-valkoinen – vai talousalan asiantuntija?
Henna Makkonen-Craig
Mitä eri ilmaukset tarkoittavat, ja millaisia näkökohtia aihepiiriin liittyy? Miten kuvata esimerkiksi Britannian pääministerin Rishi Sunakin taustaa?
Tunteet ja asenteet
Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan
Henni Pajunen
Niin sanottuja otta/oitta-verbejä koskevasta normista on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien: kirjoitetaanko erottaa vai eroittaa, hiekottaa vai hiekoittaa? Nykyinen normi on melko vakiintunut, mutta se ei ole ongelmaton. Kielen ammattilaisten mukaan normia ei kuitenkaan tulisi muuttaa. Perusteluissa nousevat esiin erilaiset kieli-ideologiat.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Nimisekoilua vai mielikuvamarkkinointia?
Englanninkieliset julkishallinnon nimet verkkokeskusteluissa
Aurora Salmi
Itella, Traficom, No-Harm Center, Fintraffic, Destia, VR FleetCare, Business Finland… Moni julkinen toimija hakee innoitusta nimeämiselle muualta kuin maamme kansalliskielistä. Kaikista julkishallinnon nimien ominaisuuksista juuri kielivalinta puhuttaa verkkouutisten keskustelupalstoilla nimestä ja uutisesta toiseen. Eikä kansalaisilla ole juuri kehuja jaettavana.
Hallinnon nimet
”Itket voimakkaasti tai naurat voimakkaasti”
katsaus emojien merkityksiin
Olli Tamminen
Perushymy vai ärsyyntynyt? Ahdistunut vai kujeileva? Itkua vai naurua? Emojit ovat nykyään tärkeä osa virtuaalista kielenkäyttöä, mutta siitä, mitä emojit tarkoittavat, ei olla yksimielisiä. Ei etenkään silloin, kun eri-ikäiset viestivät toisilleen.
Tunteet ja asenteet
