Artikkeli
Toimittaja ja virkakieli kohtaavat
Riitta Hyvärinen
Lehtiteksti on toisinaan sietämättömän kankeaa, mutta syy ei ole toimittajien. Jäljet johtavat suoraan sylttytehtaalle: virastoon. Sieltähän se kapulainen kieli toimituksiin tulee, samalla paperilla päätösten ja tiedotteiden kanssa. – Tai hetkinen, onko asia muka noin yksinkertainen? Toimittaja Riitta Hyvärinen (T) ja virkakielen tutkija Riitta Hyvärinen (V) kinaavat sanomalehden virkakielestä.
Artikkeli
Vahdinvaihto
Sari Maamies, Anneli Räikkälä
Tämän numeron kansilehden nimiluettelon tarkkaan lukeneet huomasivat, että Kielikellon päätoimittaja on vaihtunut. Anneli Räikkälän aikana …
Artikkeli
Äidinkieli vai valtionkieli, kulutushyödyke vai suojelukohde? Kielipoliittisen ohjelman vastaanotosta
Harri Mantila
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus julkaisi kielipoliittisen ohjelman huhtikuussa 1998. Sen tarkoituksena on ollut herättää kieliyhteisön jäsenet keskustelemaan kielestä, niin yksittäisistä ilmiöistä kuin periaatteistakin. Oulun yliopiston suomen kielen professori Harri Mantila tarkastelee tässä kirjoituksessa, millaista keskustelua aiheesta on virinnyt lehdistössä. Miten ohjelma on otettu vastaan ja millaisia aiheita on nostettu esille?
Artikkeli
”Myös slangi on osa minun kielestäni”
Pirjo Kananen
Puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta keskustellaan luultavasti kaikkialla siellä, missä vain on käytössä kirjoitettu kielimuoto. Suhtautuminen yleiskieleen, murteisiin ja slangiin on myös kulttuurikohtaista. Suomessa murteet ja slangi tuntuvat olevan tällä hetkellä muodissa, ja vapaan puhekielen käyttö julkisissa tilanteissa on yleistynyt. Kaikkialla tilanne ei ole sama; seuraavassa liettualainen näkökulma.
Artikkeli
Aaltoviiva eli tilde ja treema ~ , ¨
Tilde ja treema esiintyvät mm. vieraskielisissä sanoissa. El Niño (lue: el ninjo) Citroën (lue: sitroen) …
Artikkeli
Ajan ilmaiseminen
Kellonaika Kellonajan ilmauksissa tunnit, minuutit ja sekunnit erotetaan pisteellä (ne eivät kuulu kymmenjärjestelmään), sekunnin osat …
Artikkeli
Arvoituksellinen sikapiikki
Kirsti Aapala
Kirsti Aapala kirjoitti Kielikellossa 1/1992 (ks. Lue myös) morsiusneidon ja sulhaspojan lukuisista nimityksistä suomen murteissa. Yksi kirjoituksessa mainittu omalaatuinen morsiusneidon nimitys on sikapiikki, jonka alkuperä on hämärä. Kielikellon lukija Seija Immanen on kysynyt, onko sanasta saatu sittemmin lisää tietoa. Suomen sanojen alkuperä -teoksen toimittaja tutkija Kirsti Aapala on nyt selvittänyt sikapiikin arvoitusta.
Artikkeli
Arvonlisäveronumero ja alv. rek. -merkintä
Arvonlisävero-sanan lyhenne on alv. tai ALV (ilman pistettä). Numero muodostetaan LY-tunnuksesta siten, että sen eteen …
Artikkeli
Asteriski eli tähti *
Asteriskia käytetään mm. kielitieteessä osoittamassa, että sana on rekonstruoitu tai ilmaus epäkieliopillinen. Sanan käsi oletettu …
Artikkeli
Desimaaliluvut
Desimaaliluvuissa käytetään Suomessa pilkkua, ei pistettä. Keskiarvo on 8,75. Ehdotusta kannatti 65,9 % jäsenistä.
Artikkeli