Artikkeli
Onko lobbari korvaamaton – sanakisa yleisölle
Euroopan unioniin liittyminen vaikuttaa monin tavoin kieleemme; sen mukana on jo tullut ja tulee yhä uusia käsitteitä. Eurooppaan meno on myös vahvistanut ainakin yhden vierassanan asemaa, nimittäin lobbaamisen. Kielitoimiston puoleen on käännytty suomalaisemman sanan toivossa, ja kielitoimisto kääntyy nyt suuren yleisön puoleen ja julistaa juhlavuotensa merkeissä sanakilpailun: vieläkö lobbaaminen ja lobbari voitaisiin korvata kotoisammilla ilmauksilla?
Artikkeli
Orpanasta kusiiniin – serkun nimitykset suomen murteissa
Eeva Tuominen
Muutos kuuluu kieleen yhtä erottamattomasti kuin jatkuva liike kaikkeen muuhunkin inhimilliseen toimintaan. Paitsi kielet myös …
Artikkeli
Pilkku
Sari Maamies
Pilkku on välimerkeistä pisteen ohella taaja- ja monikäyttöisimpiä. Siksi myös ohjeita on paljon ja niitä kysytään paljon kielitoimiston neuvonnasta. Pilkkuohjeet on edellisen kerran julkaistu Kielikellon numerossa 2 vuonna 1969, joten on jo kertauksen aika.
Artikkeli
Raju romahdus ja reipas nousu. Suhdanneherkkiä muotisanoja
Klaus Laalo
Muotisanoilla tarkoitetaan lyhyessä ajassa runsaaseen käyttöön tulleita sanoja, jotka ovat lisäksi usein käyttötarkoitukseensa huonosti sopivia. Muodit tulevat ja menevät, ja niin myös useimmiten muodikkaat sanat, mutta joskus jokin alun perin muotisanaksi leimattu ilmaus saattaa uhmata muodin lakeja ja vakiinnuttaa asemansa. Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen dosentti Klaus Laalo on tehnyt havaintoja muutamista uusista suosioon nousseista sanoista.
Artikkeli
Sanakilpailun satoa aulikista eurolopoon
Riitta Eronen
Kielitoimiston 50-vuotisjuhlan merkeissä julistettu sanakilpailu ”Onko lobbari korvaamaton?” (Kielikello nro 1/95, s. 42) herätti lukijoissamme paljon vastakaikua – ja myös yllättävän paljon tunteita. Tuloksia tarkastelee seuraavassa kielitoimiston tutkija Riitta Eronen.
Artikkeli
Sanaoksien uudet versot
Irma Nissinen
Uusi käsite tuo yleensä mukanaan myös uuden sanan. Tavallisesti nimitys ei muutu, ellei nimetylle tapahdu …
Artikkeli
Sokeriserkku
Anneli Hänninen
Eduskuntavaalien alla käytettiin eräässä lehtiartikkelissa sanaa sokeriserkku puhuttaessa pääministeri Esko Ahon ja puheenjohtaja Paavo Lipposen …
Artikkeli
Sosiologian ongelmalliset termisanat. Tieteellinen kielimuoto arkielämän ja teorian välissä
Ritva Setälä
Ymmärrämmekö, mitä tarkoittavat sanat rooli, osakulttuuri tai luokka? Varmaankin ymmärrämme, mutta ymmärrämmekö ne eri alojen tutkijoiden teksteissä heidän tarkoittamallaan tavalla? Sosiologian kielen ongelmista kirjoittaa tässä valtiotieteen maisteri Ritva Setälä , joka on opiskellut Turun yliopistossa sosiologia pääaineenaan. Hän on tehnyt suomen kielen opinnäytetyönsä sosiologian termien rakenteesta ja monimerkityksisyydestä ja jatkaa samasta teemasta suomen kielen lisensiaatintutkimusta. Ritva Setälä on ammatiltaan toimittaja
Artikkeli
Suomen kielen ”artikkelista”
Elisabet Törnudd-Jalovaara
Kielikellon 2/1995 kirjoituksessa Suomen kielessäkö artikkeli? tarkastellaan sanojen yksi ja se artikkelinomaista käyttöä. Myös sellainen/semmoinen, …
Artikkeli
Säädöskielen eurokunnosta
Inkaliisa Vihonen
Suomi liittyi Euroopan unioniin oikeastaan yllättävän nopeasti. Uuden tilanteen kaikkia vaikutuksia ei osattu arvioida etukäteen, tuskin osataan vieläkään. Arvaamattoman suuri vaikutus liittymisellä on myös kielenkäyttöömme. Eurosäännösten tuomia konkreettisia kielikysymyksiä tarkastelee tässä kirjoituksessa kielenkääntäjä Inkaliisa Vihonen, joka on tehnyt eurosuomea käsittelevän suomen kielen laudaturtutkielman Helsingin yliopistoon.
Artikkeli