Artikkeli
Kaksihintajärjestelmä
Anneli Räikkälä
Kevään 1984 tulopoliittisiin ratkaisuihin kuului sopiminen maidon kaksihintajärjestelmästä. Sen mukaan laki määrää maidontuottajalle tuotantokiintiön, jonka …
Artikkeli
Ketjuyhdyssanat – sananmuodostuksen anglismejako?
Krista Varantola
Tämä kirjoitus perustuu varsinaisesti englannin kielen ketjuyhdyssanoja käsittelevään tutkimukseen, jonka yhteydessä keräsin tämän sananmuodostusilmiön esimerkkejä myös muista kielistä, erityisesti suomesta. Englannin kielen esimerkkejä ovat mm. off-the-record statements ’ei julkisuuteen tarkoitettuja lausuntoja’, a man-of-the-people president ’kansanmies-presidentti’, will-they-won’t-they rumors ’onko totta vai eikö -huhut (naimisiinmenosta)’.
Artikkeli
Kielenkäytön pulmia. Naistenlehtien ”Aatami ja emäntänsä”
Esko Koivusalo
Kielikellossa 2/1978(avautuu uuteen ikkunaan) kiinnitettiin huomiota hänen-sanan poisjättöön sellaisissa lauseissa kuin ”Rehbinderin Kaisu ja miehensä …
Artikkeli
Kirjakieli ei ”ala rappeutumaan”
Matti Vilppula
Kirjakielen säännön mukaan vain alkaa sataa on hyväksyttävää kieltä, alkaa satamaan ei. Länsisuomalaisten on ollut vaikea sisäistää tätä sääntöä. Puhekielessä alkaa satamaan ja alkaa sataa ovat Länsi-Suomessa tavallisia. Tämä näkyy myös koululaisten aineissa. Silloin tällöin tämän länsimurteisen piirteen kuulee myös radiossa ja televisiossa. Päivälehden mielipidesivuilla alkaa satamaan on pysyväinen kritiikin aihe. Mistä johtuu ”väärän” muodon sitkeys? Matti Vilppula käsittelee asiaa Suomen murteiden sanakirjan sekä Vanhan kirjasuomen sanakirjan kokoelmien perusteella ja Osmo Ikola Lauseopin arkiston tietojen valossa.
Artikkeli
Lue vähintään tämä
Anneli Räikkälä
Jotkut kirjoittajat ovat epävarmoja siitä, pitäisikö kirjoittaa enintään vai enintäin, vähintään vai vähintäin. Tavallisesti kielitaju …
Artikkeli
Omantunnon kysymys
Raija Lehtinen
Osa suomalaisista poimii mustiaherukoita ja maustaa ruokansa mustallapippurilla, osa sen sijaan poimii mieluummin mustaherukoita ja käyttää mustapippuria. Samoin toiset meistä viettävät pitkääperjantaita, toiset pitkäperjantaita. Monien yhdyssubstantiivien – esimerkiksi äskeisten – adjektiivialkuosaa voidaan taivuttaa tai olla taivuttamatta. Toisaalta suomen kielessä on sellaisia adjektiivialkuisia substantiiveja, joiden alkuosa on kiistatta vain toista, taipuvaa tai taipumatonta, tyyppiä.
Artikkeli
Selkeytyykö viranomaisten kieli?
Esko Koivusalo
Virkakielikomitean mietintö ”Kieli ja virkakoneisto” on nyt ollut kirjamarkkinoilla kolme vuotta. Teos ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Sitä tutkitaan hallinnon kielenkäytön kursseilla, ja valistunut lehtiväki lainailee sen ajatuksia artikkeleihinsa, joissa moititaan byrokratian kielen koukeroisuutta.
Artikkeli
Säädöskielestä
Markku Tyynilä
Säädöskieli, se kieli jolla lait, asetukset ja muut säädökset kirjoitetaan, on tavallaan erikoiskieltä. Se poikkeaa kuitenkin monista muista erikoiskielistä siinä suhteessa, ettei sitä kirjoiteta vain alan asiantuntijoille vaan kaikelle kansalle. Valtion viranomaisten kielenkäytön parantamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen (497/82) mukaan säädökset on kirjoitettava siten, että niiden sisältö on vaikeuksitta ymmärrettävissä. Tästä syystä säädöskielen tulisi olla mahdollisimman lähellä yleiskieltä.
Artikkeli
Tarpeellista ja turhaa lainatavaraa
Paavo Pulkkinen
Suomen kieltä on tapana pitää omillaan toimeentulevana kielenä. Ulkomaiset suomen kielen opiskelijat – joita muuten on enemmän kuin äkkipäätään luulisikaan – tuntevat huomattavaksi vaikeudeksi sen, että sanasto on indoeurooppalaisten kielten kannalta enimmäkseen outoa, vasiten opeteltavaa. Tarkemmin asiaan syventyvä huomaa kyllä, että suomikin on aikojen kuluessa ominut tavattomasti aineksia vieraista kielistä. Niitä ei vain ole aina helppo erottaa omapohjaisista ilmauksista.
Artikkeli
Tyyppien alkaa tehdä, alkaa tekemään ja ruveta tekemään yleisyyssuhteista
Osmo Ikola
Kielenkäyttöä koskevia suosituksia käsiteltäessä on usein murteiden edustuksella olennainen merkitys. On otettava huomioon eri ilmaustyyppien …
Artikkeli