Artikkeli
Alma mater, yliopisto ja University. Akateeminen maailma kielivalintojen edessä
Pirjo Hiidenmaa
Tanska, Ruotsi ja Viro ovat laatineet kieliohjelmat, joilla ne pyrkivät vahvistamaan omien kieltensä asemaa. Norjassa tällainen ohjelma on tekeillä. Suomessa on laadittu suomenruotsia koskeva toimintaohjelma; myös suomen kielen kehittämisohjelmaa suunnitellaan. Kielen asemaa tarkastellaan kaikkialla Euroopassa, ei vain ”pienissä” maissa ja ”pienten” kielten asemaa. – Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitykseen.
Artikkeli
Buutsit ja pieksut – vaatetussanojen rinnakkaiseloa sanakirjassa
Minna Haapanen
Monet tietävät, mitä tarkoittavat muotilehtien parkat ja pillifarkut sekä laulun simmarit, sammarit, kummarit ja pipo. …
Artikkeli
Fennistiikkaa Kölnin yliopistossa
Anni Ketola
Suomen kieltä opiskellaan muuallakin kuin Suomessa – peräti 102 yliopistossa eri puolilla maailmaa: Euroopan kaupungeista Prahasta, Napolista ja Pariisista aina Kanadan Torontoon ja Kiinan Pekingiin. Millaista suomen opiskelu on Kölnin yliopistossa?
Artikkeli
Hiilinieluista luomurintoihin – ympäristönsuojelu kartuttaa kielen kirjoa
Jari Lyytimäki
Ympäristötieteet tuottavat muiden tieteenalojen lailla uusia termejä, joista osa liukuu yleiskielen sanastoon. Jotkin näistä sanoista rikastavat kieltä. Tätä pohtii Suomen ympäristökeskuksen tutkija.
Artikkeli
Kielikäsityksestä kielenhuollon uusiin periaatteisiin
Harri Mantila
Kielenkäyttöä koskevat suositukset ja normit pohjautuvat kielenhuollon periaatteisiin. Mitä nämä periaatteet ovat, ja mitkä asiat niihin vaikuttavat? – Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitelmään.
Artikkeli
Kritisoida vai kritikoida? Eräs vierassanaryväs
Matti Räsänen
Eräät vierassanoihin perustuvat verbit muodostavat nykysuomessa kiintoisan ilmausrypään. Siihen kuuluvissa verbeissä on senkaltaista vaihtelua kuin sanoissa idealisoida ~ ideaalistaa, kritikoida ~ kritisoida ja standardisoida ~ standardoida. Mikä on näiden sanatyyppien historia ja vaihtelun tausta?
Artikkeli
Käännösmuistista käännösälyyn
Mickel Grönroos
Tietokone mullistaa käännösalan. Näin on uskottu jo 60 vuotta. Mutta konekäännösohjelma kääntää vieläkin hyvin vain tiettyjen erikoisalojen tekstejä ja perinteisten käännösmuistienkin hyödyt jäävät vähäisiksi, ellei käännettävä teksti vastaa lähes täsmälleen jo ennestään käännettyä tekstiä. Eikö tietokone olekaan kääntäjän paras ystävä?
Artikkeli
Mikä teksti, mikä verkko?
Raija Miikkulainen
Verkkoteksti eroaa perinteisistä teksteistä esimerkiksi niin, että sillä ei ole selvästi erottuvaa alkua, keskikohtaa ja loppua. Silti verkkokirjoituksessakin on olennaista, missä suhteissa tekstien eri ainekset ovat toisiinsa, miten ne toimivat yhdessä ja rinnakkain sekä miten ne rakentavat kirjoittajan ja lukijan välistä vuorovaikutusta.
Artikkeli
Mä mistä löytäisin sen ohjeen? Kirjoittajan oma-apuopas
Salli Kankaanpää
Kielitoimiston neuvonnasta kysellään paljon sellaista, mihin vastaus löytyisi helposti kirjoista. Tässä artikkelissa annetaan neuvoja kirjoittajan oman käsikirjaston kokoamiseen.
Artikkeli
Nimineuvontaa 2000-luvulla. Riiasta Malmöhön
Elina Hyytiäinen
Millaiset nimikysymykset askarruttavat nimineuvontaan soittavia? Entä miten kysymykset ovat muuttuneet kymmenen vuoden aikana? Ennenkin kysyttiin, miten Riika taipuu, mutta nyt ulkomaisia paikannimiä koskevat kysymykset ovat entistä yleisempiä.
Artikkeli