Siirry sisältöön

Artikkeli

Pääartikkeli

Puhutaanko Suomessa vielä murteita?

Jaana Pajarinen

Usein kuulee sanottavan, etteivät nykysuomalaiset enää puhu murteita tai ettei sitä alkuperäistä pälkäneläistä tai liperiläistä …

Artikkeli

Pyhäinkuvia ja muita ikoneja

Taru Kolehmainen

Vuosi takaperin käytiin Helsingin Sanomissa keskustelua ikoni-sanan käytöstä. Se lähti liikkeelle artikkelista, jossa esiteltiin eri …

Artikkeli

Päivä pulkkaan

Matti Punttila

Viime aikoina olen kuullut eri yhteyksissä käytettävän sanontaa päivä on pulkassa. Harva käyttäjistä näyttää kuitenkaan …

Artikkeli

Relatiivisanan valintasäännöistä

Irmeli Pääkkönen

Relatiivipronominien joka ja mikä työnjako ei ole aina ihan selvä. Ongelmattomien tapausten lisäksi on joukko sellaisia, joissa korva ei heti kerro, kumpi pronomini olisi parempi. Sitkeästi elää edelleen myös käsitys, että pronomini joka viittaa ihmiseen ja mikä taas esineisiin ja asioihin, vaikka erilaisissa kielioppaissa on monet vuodet annettu toisenlaisia ohjeita. Irmeli Pääkkönen on Oulun yliopiston suomen kielen lehtori ja dosentti sekä suomen kielen lautakunnan jäsen. Hän on tutkinut relatiivipronominien käyttää mm. väitöskirjassaan. Tämä kirjoitus perustuu alustukseen, jonka hän laati lautakunnan käsittelyä varten.

Artikkeli

Saksan kielen oikeinkirjoitus uudistuu

Klaas Ruppel

Saksan kielen oikeinkirjoitussääntöjen uudistusta on valmisteltu parikymmentä vuotta. Nyt paljon keskustelua herättänyt uudistus on lopultakin hyväksytty kaikissa saksankielisissä maissa, ja uusien sääntöjen opetus voi alkaa kouluissa.. Uudistuksen taustasta ja sen mukanaan tuomista muutoksista kertoo tutkija Klaas Ruppel, joka työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa Suomen sanojen alkuperä -teoksen toimittajana.

Artikkeli

Symmetriaa

Anneli Räikkälä

Nykysuomen sivistyssanakirja selittää symmetrian tasasuhtaisuudeksi, tasamukaisuudeksi. Otavan Isossa Tietosanakirjassa symmetria selitetään erityisesti matematiikan, kasvitieteen ja …

Artikkeli

Tykkylunta ei tehdä lumitykillä

Eeva Tuominen

Talvisin saamme toisinaan lukea lehdistä Pohjois-Suomen pahoista lumituhoista, jotka syntyvät tykkylumen katkoessa puiden oksia ja …

Artikkeli

Uudenlaista ”liudentumista”

Paavo Pulkkinen

Verbiä liudentua on vakiintuneesti käytetty fonetiikan terminä, joka tarkoittaa samaa kuin vierasperäiset sanat palataalistua, palatalisoitua …

Artikkeli

”Mahdollisuus käyttää hyväksi”. Kevennystä ja selvennystäkin muutamiin rakenteisiin

Terho Itkonen

Ruotsista käännetyssä sanomalehden yliössä tuli lukijaa vastaan taannoin seuraava lause: 1) Tähdennän mahdollisuutta käyttää hyväksi …

Artikkeli

Geenit ja kieli

Ulla-Maija Kulonen

Viime aikoina on jälleen käyty vilkasta keskustelua suomalaisten alkuperästä toisaalta genetiikan ja toisaalta kielitieteen näkökulmasta ja pohdittu sitä, millainen painoarvo minkin tieteen tutkimustuloksille tässä suhteessa tulisi antaa. Toisin sanoen: mikä on ihmisen fyysisen perimän suhde hänen puhumaansa kieleen ja ovatko nämä kaksi asiaa ylipäätään toisistaan riippuvaisia. Näitä kysymyksiä pohtii tässä kirjoituksessa Suomen sanojen alkuperä ‑teoksen päätoimittaja dosentti Ulla‑Maija Kulonen.

Artikkeli