Artikkeli
Pistekirjoitus – sokean avain kirjoitettuun kieleen
Riitta-Kaisa Voipio
Tarvitsevatko näkövammaiset enää lainkaan erillistä kirjoitusjärjestelmää, pistekirjoitusta? Nythän äänentoistotekniikka mahdollistaa kuuloaistin tehokkaan käytön. Korvaisiko kuulo näköaistin? Mitä etuja on pistekirjoituksella? Näitä kysymyksiä pohtii vapaa toimittaja Riitta-Kaisa Voipio, joka itse on käyttänyt pistekirjoitusta parikymmentä vuotta ja myös itse opettanut sitä.
Artikkeli
Sata vuotta Martti Rapolan syntymästä
Maija Länsimäki
Marraskuun 10. päivänä tulee kuluneeksi sata vuotta suomen kielen professorin akateemikko Martti Rapolan syntymästä. Ensi …
Artikkeli
Sinutteleeko ranskalainen
Sari Maamies
Elokuun Newsweek-lehdessä on kaksi kielenkäyttökysymyksiin liittyvää kirjoitusta. Ensimmäinen kirjoitus käsittelee ranskalaisia. Sen mukaan ranskalaisia juppeja …
Artikkeli
Sivistyksen suomenkielinen nimitys
Martti Rapola
Herännyt henki ei ota kuollaksensa ravinnon puutteessa, se luo itsellensä ravintoa. Sivistys luo itsellensä kielen, …
Artikkeli
Suomen kielen asema yhdentyvässä Euroopassa
Esko Koivusalo
Tarkoituksenani ei ole käsitellä kysymystä, onko suomen kieli oleva yksi yhdentyvän Euroopan valtakielistä. Puhun itse …
Artikkeli
Täpötäysi ja patajuoppo
Tuomo Tuomi
Sanat kiinnostavat ihmisiä. Erityisesti niiden alkuperä tai perimmäinen mieli ovat usein kyselyjen kohteena. Tuttavani ahdisti …
Artikkeli
Viidakkohyppy
Riitta Eronen
Viime aikoina on kielitoimistosta kyselty, mikä on ja miten oikein pitäisi kirjoittaa benji-hyppy, bungy-hyppy. Viidakkokansojen …
Artikkeli
”Syönneen hyvä, säästänneen parein”
Matti Vilppula
Kansankielessä käytetään paikoin verbinmuotoja saannut, syönnyt, sanonnut. Tämän muototyypin taustasta kirjoittaa Suomen murteiden sanakirjan toimitussihteeri filosofian lisensiaatti Matti Vilppula, joka itsekin on kotoisin tämän tyypin esiintymäalueelta.
Artikkeli
Kielen kilpavarustelu
Saska Saarikoski
Eikö sana tehoa yksinään? Kuunnellaanko meitä vasta sitten, kun käytämme kielen järeimpiä aseita tai koristelemme ilmaisumme laatusanoilla, jopa niiden yliasteilla, superlatiiveilla? Toimittaja Saska Saarikoski varoittaa tässä kirjoituksessa kielen kilpavarustelusta. Hän tarjoaa sijaan alisanontoja ja todistaa, että ne jäävät joskus parhaiten eloon.¹
Artikkeli
Lakikieli ja kirjoittamaton kieli
Ulla Suokas
Ruotsin vallan ajan huomattavin saavutus lakikielen kehittämisessä oli vuoden 1734 lain suomennos, Ruotzin Waldacunnan Laki. Sitä on pidetty mainiona, klassisena ja mallikelpoisena. Kaikki eivät kuitenkaan olleet tätä mieltä. Elias Lönnrot moitti suomennosta kehnonlaiseksi sen vuoksi, että siinä seurataan sana sanalta ruotsalaista lausetta, vaikka sanajärjestys olisi kuinka poikkipuolinen suomen kielen luonteelle (1857 s. 19).
Artikkeli