Artikkeli
Viidakkohyppy
Riitta Eronen
Viime aikoina on kielitoimistosta kyselty, mikä on ja miten oikein pitäisi kirjoittaa benji-hyppy, bungy-hyppy. Viidakkokansojen …
Artikkeli
”Syönneen hyvä, säästänneen parein”
Matti Vilppula
Kansankielessä käytetään paikoin verbinmuotoja saannut, syönnyt, sanonnut. Tämän muototyypin taustasta kirjoittaa Suomen murteiden sanakirjan toimitussihteeri filosofian lisensiaatti Matti Vilppula, joka itsekin on kotoisin tämän tyypin esiintymäalueelta.
Artikkeli
Kielen kilpavarustelu
Saska Saarikoski
Eikö sana tehoa yksinään? Kuunnellaanko meitä vasta sitten, kun käytämme kielen järeimpiä aseita tai koristelemme ilmaisumme laatusanoilla, jopa niiden yliasteilla, superlatiiveilla? Toimittaja Saska Saarikoski varoittaa tässä kirjoituksessa kielen kilpavarustelusta. Hän tarjoaa sijaan alisanontoja ja todistaa, että ne jäävät joskus parhaiten eloon.¹
Artikkeli
Lakikieli ja kirjoittamaton kieli
Ulla Suokas
Ruotsin vallan ajan huomattavin saavutus lakikielen kehittämisessä oli vuoden 1734 lain suomennos, Ruotzin Waldacunnan Laki. Sitä on pidetty mainiona, klassisena ja mallikelpoisena. Kaikki eivät kuitenkaan olleet tätä mieltä. Elias Lönnrot moitti suomennosta kehnonlaiseksi sen vuoksi, että siinä seurataan sana sanalta ruotsalaista lausetta, vaikka sanajärjestys olisi kuinka poikkipuolinen suomen kielen luonteelle (1857 s. 19).
Artikkeli
Lehmän poikanen on vasikka
Esko Koivusalo
Kielen rappeutumisesta ollaan yleisesti huolestuneita. Tällöin tarkoitetaan kielen käytössä ilmeneviä muutoksia, tapaa jolla ihmiset puhuvat …
Artikkeli
Maidenkin nimiä muutetaan
Eeva Maria Närhi
Valtioita ja osavaltioita koskevat suuret muutokset muuttavat, jos ei aina maan varsinaista käyttönimeä, niin kuitenkin …
Artikkeli
Makko vai femakko? Mitä tulee mieleen, kun kuulee sanan sovinisti?
Riitta Eronen
Todennäköisesti nykyisin monen kielitajussa sanan ensimmäinen merkitys on ’naisten halveksija, itseään naisia parempana pitävä mies’. …
Artikkeli
Miten virolaisia sukunimiä taivutetaan suomen kielessä?
Saara Welin
Nykyisessä tiedonvälityksessä vilahtelevat tuhkatiheään monien virolaisten henkilöiden nimet. Yllättävää kyllä, kieltemme samankaltaisuus ei helpotakaan niiden …
Artikkeli
Pilkun paikka
Anneli Räikkälä
Olin hyvin hämmästynyt, kun kymmenkunta vuotta sitten luin koulun päättökoetta, jossa kahden lauseen välinen pilkku …
Artikkeli
Ruuvi, rossi, krossi ja skruuvi. Lainasanat ja suomen muuttuva äännejärjestelmä
Klaus Laalo
Suomen kieli muokkaa omien sanojen mallin mukaisiksi vieraista kielistä lainaamiaan sanoja. Tämän muokkauksen syvyys on aikojen kuluessa muuttunut, sillä suomen äännerakennekin on muuttunut. Filosofian tohtori Klaus Laalo selvittelee kirjoituksessaan lainasanojen sopeutumista suomen äännejärjestelmään.
Artikkeli