Artikkeli
Kielen normit ja niiden tulkitseminen arvosanaa annettaessa
Sakari Vihonen
Kaiken kielianalyysin tulee perustua selkeään teoriaan. Näin varmistuu se, että arvostelija tulkitsee tekstiä kyllin monipuolisesti. Hahmotan ensin lyhyesti teoriataustaa ja sovellan sitä sitten esimerkkeihin.¹
Artikkeli
Kielen normittamisesta
Osmo Ikola
Viime aikoina on paljon keskusteltu suomen kirja- ja yleiskielen normittamisen merkityksestä: siitä, minkä verran tällaisia normeja on syytä opettaa koulussa ja minkä verran normeista poikkeamisen pitäisi vaikuttaa ylioppilasaineiden arvosanoihin. Kritiikki on tullut ennen kaikkea äidinkielen opettajien piiristä, ja sen kohteina ovat olleet ainakin ylioppilastutkintolautakunta ja kielenhuoltajat. On myös ehdotettu, että olisi järjestettävä näiden kolmen ryhmän edustajien välinen keskustelu. Julkisuudessa käydyn keskustelun ja tehtyjen ehdotusten johdosta on nyt järjestetty tämä teemapäivä. Aloitteen on tehnyt Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunta, ja taloudelliset mahdollisuudet tilaisuuden järjestämiseen on antanut tutkimuskeskus, jonka johtaja professori Tuomi on pyydetty tilaisuuden puheenjohtajaksi.
Artikkeli
Kielivirheiden asema ja merkitys ylioppilasaineiden arvostelussa.Ylioppilaskirjoituksen aineiden arvostelijan puheenvuoro
Irmeli Pääkkönen
Ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen yhtenä tehtävänä on selvittää ikäluokan kielenkäyttötaito. Kielivirhe on tässä näyttökoetilanteessa käsitetty kielen normaalista ilmaisutavasta ja sovituista normeista poikkeamiseksi. Kielitaito on tietysti muutakin kuin normien muistamista ja soveltamista: se on myös tilanteeseen sopivimman ja tehokkaimman ilmaisutavan löytämistä. Äärimmillään tämä saattaa johtaa normien rikkomiseenkin. Tällainen ”virhe” voi vaikuttaa kieleen uudistavasti ja johtaa jopa normirajan siirtämiseen. Ylioppilasaineiden virheisiin ja korjausmerkintöihin viitattiin esim. keskusteltaessa tapauksesta ”tuli tehtyä – tuli tehdyksi”. Varmaan kielessä on parhaillaankin sellaisia normeja, joita vastaan on uudistuspainetta.
Artikkeli
Lauri Kettunen viron ja suomen huoltajana
Esko Koivusalo
Sata vuotta sitten, 10. syyskuuta 1885, syntyi Savon sydämessä Joroisissa Lauri Einari Kettunen, suomen ja sen lähisukukielten monipuolinen tutkija ja poikkeuksellisen ahkera tieteen matkamies. ”Ei ole sitä itämerensuomalaista kieltä tai murretta, jota Kettunen ei olisi tutkinut, eikä sitä kielialueen kolkkaa, jossa hän ei olisi keruuretkillään liikkunut. Olisi mahdotonta kuvitella nykyistä itämerensuomalaisten kielten tutkimusta ilman Kettusen suorittamaa perustavaa keräys- ja tutkimustyötä.” Näin kirjoitti nykyinen akateemikko Lauri Posti aikakauslehti Virittäjässä, joka julkaisi 1945 juhlanumeron Lauri Kettusen 60-vuotispäivän kunniaksi.
Artikkeli
Meritekniikka
Joukkoviestimissä puhuttiin äskettäin Norjan offshore-näyttelystä (ja off shore- tai off-shore-näyttelystä). Kuinka moni suomalainen mahtoi ymmärtää? …
Artikkeli
Mikä kirjakielen normien opettamisessa on vaikeaa?
Marja Parviainen, Vuokko Raivio, Anita Särkkä
Opettajien näkökulman kirjakielen normien opettamiseen toi kolme erityyppisen lukion äidinkielen lehtoria: Savitaipaleen lukion lehtori Marja Parviainen, Helsingissä toimivan Torkkelin kuvataidepainotteisen lukion lehtori Vuokko Raivio ja Jyväskylän yliopiston normaalikoulun lehtori Anita Särkkä.
Artikkeli
Miten normikieltä varten annetut suositukset ja ohjeet on tulkittava?
Esko Koivusalo
Mistä käytännön ihmisille syntyy se käsitys, että äidinkielen opetus koulussa on tärkeää? Tämän käsityksen yleisyyttä ei tarvinne kuvailla. Äidinkielen opettamisen tarpeellisuutta eivät tähdennä vain humanistisesti asennoituneet aikaihmiset. Saman asenteen ovat omaksuneet paatuneimmatkin markkinatalouden pyörittäjät.
Artikkeli
Nimetä – nimittää
Taru Kolehmainen
Erään osakeyhtiön hallituksen kokouksesta tiedotettiin seuraavasti: ”Hallitus nimesi kokouksessaan Skandinavian kirjeenvaihtajaksi syyskuun alusta lukien toimittaja …
Artikkeli
Onko ruoka tuimaa?
Maija Länsimäki
Tuntemattoman sotilaan Rokka uhoaa Lammiolle: ”Kumpane siun mielest on oikein? Onks suolaton tuimaa vai ei? Hittoko iän ja lännen miehet on kinanneet siint asjast koko sovan ajan ja selvää ei oo tult.” Selvää ei ole tullut sodan jälkeenkään. Yhä vielä tuima-sanan ”oikea merkitys” on kansalaisten kiistanaiheita ja kielitoimiston neuvontapuhelimeen tulevia vakiokysymyksiä. Mistä tuimassa siis on kysymys?
Artikkeli
Onko tunnettuus jo tuttu
Raija Lehtinen
Tunnettuus ei ole vielä kovin tunnettu sana, vaikka se on ollut jonkinvertaisessa käytössä jo parikymmentä …
Artikkeli