Artikkeli
Kaavanimistön suunnittelu
Eeva Maria Närhi
Nimistönhuollon puutteellisuus tuntuu nykyisin pahiten kaavanimistössä. Elämme suunnittelun aikakautta, mutta nimistönsuunnittelua tuskin tunnetaan tai tunnustetaan samalla tavalla osaksi rakennetun ympäristömme luomista kuin esim. asutusalueiden, liikenneväylien ym. suunnittelu. Nimet ovat kuitenkin olennainen osa asemakaavaa, välttämättömiä jokapäiväisessä elämässämme. Annetut kaavanimet hahmottavat ja luovat elinympäristöämme yhtä lailla kuin vuosisatojen kuluessa syntyneet perinteiset paikannimemme.
Artikkeli
Kielivirheiden asema ja merkitys ylioppilasaineiden arvostelussa.Ylioppilaskirjoituksen aineiden arvostelijan puheenvuoro
Irmeli Pääkkönen
Ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen yhtenä tehtävänä on selvittää ikäluokan kielenkäyttötaito. Kielivirhe on tässä näyttökoetilanteessa käsitetty kielen normaalista ilmaisutavasta ja sovituista normeista poikkeamiseksi. Kielitaito on tietysti muutakin kuin normien muistamista ja soveltamista: se on myös tilanteeseen sopivimman ja tehokkaimman ilmaisutavan löytämistä. Äärimmillään tämä saattaa johtaa normien rikkomiseenkin. Tällainen ”virhe” voi vaikuttaa kieleen uudistavasti ja johtaa jopa normirajan siirtämiseen. Ylioppilasaineiden virheisiin ja korjausmerkintöihin viitattiin esim. keskusteltaessa tapauksesta ”tuli tehtyä – tuli tehdyksi”. Varmaan kielessä on parhaillaankin sellaisia normeja, joita vastaan on uudistuspainetta.
Artikkeli
Lauri Kettunen viron ja suomen huoltajana
Esko Koivusalo
Sata vuotta sitten, 10. syyskuuta 1885, syntyi Savon sydämessä Joroisissa Lauri Einari Kettunen, suomen ja sen lähisukukielten monipuolinen tutkija ja poikkeuksellisen ahkera tieteen matkamies. ”Ei ole sitä itämerensuomalaista kieltä tai murretta, jota Kettunen ei olisi tutkinut, eikä sitä kielialueen kolkkaa, jossa hän ei olisi keruuretkillään liikkunut. Olisi mahdotonta kuvitella nykyistä itämerensuomalaisten kielten tutkimusta ilman Kettusen suorittamaa perustavaa keräys- ja tutkimustyötä.” Näin kirjoitti nykyinen akateemikko Lauri Posti aikakauslehti Virittäjässä, joka julkaisi 1945 juhlanumeron Lauri Kettusen 60-vuotispäivän kunniaksi.
Artikkeli
Onko ruoka tuimaa?
Maija Länsimäki
Tuntemattoman sotilaan Rokka uhoaa Lammiolle: ”Kumpane siun mielest on oikein? Onks suolaton tuimaa vai ei? Hittoko iän ja lännen miehet on kinanneet siint asjast koko sovan ajan ja selvää ei oo tult.” Selvää ei ole tullut sodan jälkeenkään. Yhä vielä tuima-sanan ”oikea merkitys” on kansalaisten kiistanaiheita ja kielitoimiston neuvontapuhelimeen tulevia vakiokysymyksiä. Mistä tuimassa siis on kysymys?
Artikkeli
Pelaaja ja peluri
Jotkut urheilutoimittajat ovat ruvenneet käyttämään joukkuelajien jäsenistä erheellisesti sanaa peluri. Tämä sana tarkoittaa uhkapelin harrastajaa, …
Artikkeli
Poikkitieteistä pois
Lehdissä käytetään toisinaan nimitystä poikkitieteellinen vastaamassa ruotsin sanaa tvärvetenskaplig ja englannin sanaa interdisciplinarity. Joskus näkyy …
Artikkeli
Ystäväpalvelu ja ystävänpalvelus
Sanoilla ystäväpalvelu ja ystävänpalvelus on merkitysero. Ystäväpalvelu tarkoittaa vapaaehtoista, esimerkiksi seurakuntien tai Punaisen Ristin järjestämää …
Artikkeli
”uutisoida”
Anneli Räikkälä
Pakinoitsija Olli riemastutti lukijoitaan keksimällä sanan näköisiä ”uudissanoja”. Niiden vitsinä oli usein se, että mallina …
Artikkeli
hapan laskeuma
Anneli Räikkälä
Helsingin Sanomissa oli 15. maaliskuuta otsikko ”Happosade puree pakkasella”. Kirjoitus käsitteli ”ilmansaasteiden eli happosateen” vaikutusta …
Artikkeli
Interraillipulla raiteilemaan
Raija Lehtinen
Vuosittain yli 15 000 suomalaisnuorta ostaa interrailkortin ja lähtee ulkomaille. Kortti on kansainvälinen rautatielippu, jolla …
Artikkeli