Siirry sisältöön

Artikkeli

Pääartikkeli

Mansikin tyttäret

Matti Vilppula

Muuan lukija kritisoi Suomen Luonto -lehden syyskuun numerossa sitä, että lehti on aiemmin (7/1996) eräässä …

Artikkeli

Mesimarja ja sen muut nimitykset

Maija Länsimäki

Monille suomalaisille mesimarja taitaa nykyisin olla tuttu lähinnä liköörin nimestä. Luonnossa tämä kasvi on harvinaistunut, …

Artikkeli

Mitä viestivät media, viestin ja tiedotusväline?

Harri Mantila

Media on aikamme dynaamisia sanoja. Media kiinnostaa yhä useampia. Alan koulutusta on vähitellen joka yliopistossa, …

Artikkeli

Monitulkintaisia genetiivirakenteita

Klaus Laalo

Kirjoitetulle kielelle tyypillinen viestintäongelma on se, että kirjoittaessa on mahdollista suunnitella ja muotoilla rauhassa hyvinkin …

Artikkeli

Murteet ja mennyt maailma

Matti Vilppula

Kieli heijastelee sitä yhteiskuntaa ja aikaa, jossa kielen puhujat elävät. Niinpä yhteiskunnan muutokset näkyvät myös kielessä, etenkin sanastossa. Uutta syntyy ja vanhaa kuolee tarpeen mukaan. Vanhojen kansanmurteiden sanaston tutkimus onkin usein samalla entisajan maalaisyhteisön kulttuurin tutkimusta. Matti Vilppula on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tekeillä olevan Suomen murteiden sanakirjan päätoimittaja. Kirjoitus perustuu esitelmään, jonka hän piti tutkimuskeskuksen 20-vuotisjuhlaseminaarissa 1.3.1996.

Artikkeli

Nalli kalliolla

Irma Nissinen

Nimimerkki Kadunmies (Juha Tanttu) pohti pakinassaan (Helsingin Sanomat 22.10.96) sanonnan jäi kuin nalli kalliolle alkuperää. …

Artikkeli

Onko Euroopalla varaa kansallisiin kieliin? Pienet ja suuret kielet tulevaisuuden Euroopassa

Marika Tandefelt

Euroopan unionin tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan portugalin, kreikan ja suomen kieliä pidetään Euroopan hyödyttömimpinä kielinä. Tästä kertova pikku-uutinen julkaistiin Helsingin Sanomissa 28.6., ja jutun otsikkona oli hätkähdyttävästi: ”Suomen kieli on hyödytöntä”. Säilyykö suomen kieli ja kansallinen omaleimaisuutemme Euroopan unionissa? Kannattaako kieltä yrittää säilyttää — onko olemassa tarpeettomia kieliä? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsin kielen lautakunnan puheenjohtaja ja Svenska handelshögskolanin ruotsin kielen apulaisprofessori Marika Tandefelt pohtii tässä kirjoituksessa kansalliskielten asemaa ja elinmahdollisuuksia yhdentyvässä Euroopassa.

Artikkeli

Posteri

Taru Kolehmainen

Tieteellisten kokousten yhteydessä on tullut tavaksi esitellä tutkimuksia varsinaisten esitelmien lisäksi myös näyttelyhallissa tms. seinään …

Artikkeli

Puheenvuoro

Pauli Saukkonen

”Kieli on ihmisen lajityypillinen ominaisuus. Kieli on yksilön ja kansan identiteetti. Kieli — äidinkieli — on isänmaani, sanovat virolaiset. Kieli on ajattelun väline. Kieli on yhteiskunnallisen toiminnan ehto. Kieli on valtaa. Tieto on valtaa, sanotaan, mutta vasta kielellä ilmaistuna.”

Artikkeli

Puhutaanko Suomessa vielä murteita?

Jaana Pajarinen

Usein kuulee sanottavan, etteivät nykysuomalaiset enää puhu murteita tai ettei sitä alkuperäistä pälkäneläistä tai liperiläistä …

Artikkeli