Artikkeli
Entistää
Anneli Räikkälä
Lainasanan restaurointi suomenkielinen vastine on entistää ’palauttaa tai korjata entiselleen’. Se on muodostettu adjektiivista entinen …
Artikkeli
Haamuasiakas, haamumatkustaja
Irma Nissinen
Taannoin kampanjoivat muutamat asiakaspalveluyritykset ja -liitot no show -asiakasta tai Mr. Nobodya vastaan. Hotelleita, ravintoloita, …
Artikkeli
Hämäläisiä häiriköitä kirjakielessä
Esko Koivusalo
Monet suomen kirjakielen käytänteet ovat syntyneet siten, että useista valinnaisista murrevarianteista on yksi hyväksytty kirjakieleen, …
Artikkeli
Iso alkukirjain Jumalaa ja Jeesusta tarkoittavissa sanoissa
Taru Kolehmainen
Hengellisessä kirjakielessä on perinteisesti käytetty isoa alkukirjainta paljon runsaammin kuin muissa tekstilajeissa, hartauskirjallisuudessa ehkä vielä enemmän kuin kirkollisissa kirjoissa. Sitä näkee etenkin Jumalaa ja Jeesusta tarkoittavissa sanoissa: synonyymien lisäksi myös muissa heitä kuvailevissa sanoissa. Tämän kirjoitustavan aiheuttamasta horjunnasta ja kielenkäytölle tuottamista vaikeuksista kirjoittaa kielitoimiston tutkija Taru Kolehmainen, joka on pohtinut ongelmaa toimiessaan äsken uudistetun virsikirjan toimituskunnassa.
Artikkeli
Köyhtyykö suomen kieli
Heikki Paunonen
Usein kuulee sanottavan, että suomen kieli on köyhtymässä. Väitettä on perusteltu monin tavoin. Milloin on …
Artikkeli
Mitä uutta kuuluu?
Irma Nissinen
Suomen kansan kielenaarteisiin kuuluu 1960-luvun alkuun valmistunut suurtyö Nykysuomen sanakirja. Sen yli 200 000 hakusanaa ovat käypää kieltä vielä nykyäänkin. Aikaa kirjan ilmestymisestä on kuitenkin ehtinyt kulua jo kohta kolme vuosikymmentä. Näiden vuosien aikana on ihminen ehtinyt muuttaa yhteisöään ja ympäristöään ja joutunut tahtoen tai tahtomattaan rakennemuutoksen rattaisiin. Sanakirjan yhtenä tehtävänä on pysyä ajan kielen tasalla. Niinpä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimistossa on tekeillä hakusanoiltaan ajantasaistettu suomen kielen sanakirja. työnimeltään Perussanakirja. Maisteri Irma Nissinen, joka on Perussanakirjan toimittajia, kertoo tässä joistakin sanakirjan uusista sanoista ja sanaryhmistä.
Artikkeli
Mitä vikaa Tshaikovskissa ja Shostakovitshissa?
Pekka Sipilä
Joudun työni vuoksi tavan takaa kirjoittamaan venäläisten säveltäjien nimiä. Ongelmani on, etten voi tehdä sitä …
Artikkeli
Presidenttipari
Anneli Räikkälä
Erään lehden toimittaja moitti äskettäin palstallaan ajattelemattomia lehtimiehiä, jotka ”käyttävät toistuvasti väärin ilmaisua presidenttipari”. Toimittajan …
Artikkeli
Pääsanan yksikkö ja monikko eräissä attribuuttirakenteissa
Marja Lehtinen
Suomen kielen erikoisuuksien joukossa mainitaan usein yksikön käyttö sellaisissa tapauksissa kuin Suomen ja Ruotsin pääministeri, Kalevan- ja Yrjönkadun kulmassa. Lehtiä lukiessa ja vaikkapa uutisia kunnellessa huomaa kuitenkin, että aivan yleisesti käytetään myös monikkoa: Suomen ja Ruotsin pääministerit, Kalevan- ja Yrjönkatujen kulmassa. Mitä tällaisesta monikon käytöstä on sanottava? Onko se väärin? Onko pelättävissä, että ”epäsuomalainen” monikko valtaa alaa ”suomalaisemmalta” yksiköltä? Tällaisia kysymyksiä pohtii kirjoituksessaan Marja Lehtinen. Tapausryhmittäinen esittely on tarkoitettu niille, jotka kaipaavat perusteluja. Ohjeet ovat tiivistelmänä artikkelin lopussa.
Artikkeli
Ravitseminen ja ravitsemus
Irma Nissinen
Ravitsemis ja ravitsemus -sanat näyttävät yhdyssanojen alkuosina alituiseen sekaantuvan toisiinsa. Ravitsemusliikkeelle lähetellään kirjeitä ravitsemisliikkeen sijasta, …
Artikkeli