Artikkeli
Paikannimityyppi Ruonan Sydänmaa
Ritva Korhonen
Useimmat paikannimet sisältävät määritteen ja paikan lajia ilmaisevan perusosan, ja ne kirjoitetaan yhtäjaksoisiksi yhdysnimiksi (Haukijärvi, Haukijärvenoja). Paikannimen jälkiosa voi kuitenkin olla myös erisnimi, ja se on tarpeen ilmaista nimen kirjoitusasussa. Usein määrite voidaan liittää erisnimeen yhdysmerkkiä käyttäen ja säilyttää siten nimikokonaisuus hajottamattomana (Keski-Haukijärvi), mutta genetiivimääritteisiin nimiin yhdysmerkki ei käy (Haukisen Haukijärvi). Tämäntyyppisiä nimiä käsittelee kirjoituksessaan nimitoimiston tutkija Ritva Korhonen.
Artikkeli
Passiivin kertausta
Anneli Räikkälä
Monilta kirjoittajilta näkyy unohtuneen, miten passiivi muodostetaan. Kertausta tuntuu kaipaavan kaksi seikkaa. Kaikissa passiivin myöntävissä …
Artikkeli
Ranskankermaa ruokiin
Raija Lehtinen
Kaupoista saa nykyään ostaa monenlaiseen ruoanvalmistukseen sopivaa miedosti hapatettua kermaa. Kerma on Suomessa tehtyä, mutta …
Artikkeli
Service Of Disabled Persons. Englanniksi ajateltua suomea
Helge Rontu
Viisi vuotta sitten valtioneuvosto antoi päätöksen virkakielestä. Sen mukaan lait ja viralliset asiakirjat on jokaisen …
Artikkeli
Seurojen ja yhdistysten nimien kirjoittaminen
Raija Miikkulainen
Yhdistysten luvatuksi maaksi sanotun Suomen seurojen ja yhdistysten kirjavasta nimistöstä näkyy harrastusalojen moninaisuus. Näkyy siitä myös se, että nimien oikeinkirjoituskäytänteet ovat aikojen kuluessa vaihdelleet. Yhdistysten nimien oikeinkirjoituskysymyksiä, lähinnä ison ja pienen alkukirjaimen käyttöä, käsittelee tässä kirjoituksessa nimitoimiston tutkija Raija Miikkulainen.
Artikkeli
Tattarista romaaniksi
Raimo Jussila
Suomalaisten Suomeen tulo on hämärän peitossa. Tarkoin on sen sijaan tiedossa, milloin ensimmäiset mustalaiset ovat …
Artikkeli
Titelonomit ja diplomistit
Aarre Huhtala
Professori ja runoilija Unto Kupiaisella oli aikoinaan tapana kutsua oppilaitaan kesämökille jonkinlaiseen hyöty- ja huviseminaariin. …
Artikkeli
Uudet virret – uusi kieli
Taru Kolehmainen
Suomen kirkkokansa saa tulevana adventtina virallisesti käteensä uuden virsikirjan, jonka lasketaan olevan kuudes varsinainen virsikirja. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia olivat virsikirjan kielellisen uudistamisen tavoitteet ja miten niiden toteuttamisessa onnistuttiin. Kielitoimiston tutkija Taru Kolehmainen oli mukana virsikirjauudistuksen viime vaiheessa, virsikirjan toimituskunnassa, jonka tehtävänä oli virsikirjan ns. tekninen viimeistely ja painokuntoon saattaminen.
Artikkeli
Uusien nimien antamisesta ja vanhojen suojelemisesta
Eeva Maria Närhi
Paikannimien antamisen ongelmat vaihtelevat eri maissa. Kanadassa tai Australiassa on viranomaisten nimettävä suurten alueiden luonnonpaikkoja. …
Artikkeli
Äidinkielenopetuksesta sekä termeistä ja ”termeistä”
Pirjo Rantalainen
Kiitokset vastineista. Muutama pikku toteamus aiheesta lienee vielä paikallaan. Jos äidinkielenopettajat tuskailevat alkeellisten oikeakielisyysvirheiden kanssa, …
Artikkeli