Artikkeli
”Suurilapsinen perhe”. Ilmausten risteytymisestä
Paavo Pulkkinen
Asiat ovat yleensä ilmaistavissa useammalla kuin yhdellä tavalla. Arkipuheessa saatamme haparoida eri vaihtoehtojen välillä ja sekoitamme erehdyksessä kaksi ilmaisumahdollisuutta keskenään. Samoin voi käydä joskus myös kirjoittajalle. Kahden ilmaisutavan sekaantumaa eli kielitieteelliseltä nimeltään kontaminaatiota pidetään yleensä kuitenkin virheenä, niin ymmärrettävää kuin mielessä samanaikaisesti välkkyvien ilmausten risteytyminen sinänsä onkin.
Artikkeli
Erikoiskielet ja yleistajuistaminen. Tärkeitä näkemyksiä ja ehdotuksia
Tampereen kesäyliopisto järjesti viime kesäkuussa ”Eläköön suomi” -seminaarin, jossa pohdittiin äidinkielemme nykytilaa ja tulevaisuutta eri …
Artikkeli
Heretkää toteuttamasta
Raija Lehtinen
Muotisanat ja -sanonnat vaihtuvat nimensä mukaisesti. Nyt on jo muutaman vuoden ajan ollut tapana käyttää …
Artikkeli
Infinitiivin objektin muodosta
Osmo Ikola
Objektisäännöt kuuluvat suomen kieliopin hankalimpiin asioihin. Ensinnäkin on ratkaistava, tuleeko objektin olla akkusatiivissa (”kokonaisobjekti”) vai partitiivissa (”osaobjekti”). Toiseksi: jos käytetään yksiköllistä akkusatiiviobjektia, on ratkaistava, valitaanko päätteellinen (genetiivin kaltainen) vai päätteetön (nominatiivin kaltainen) muoto. Jälkimmäiseen ongelmaan esittää kielilautakunnan puheenjohtaja entistä väljempää sääntöä.
Artikkeli
Julkisuuden puhekielen ongelmat
Esko Koivusalo
Kirjoitetun ja puhutun kielen eroista oli Kielikellossa 3 (1970) Pauli Saukkosen valaiseva artikkeli ”Puhekielen luonteesta”. …
Artikkeli
Jälleen kerran purkamo
Kielitoimiston puhelinneuvontaan tulee joukko samanlaisina toistuvia kysymyksiä. Yksi useimmin toistuvia kysymyksiä koskee autojen hajottamispaikkaa: purkamo …
Artikkeli
kuulostaa ja mitali
Monet kirjoittajat panisivat kaksi l-kirjainta sanoihin kuulostaa ja mitali. He kirjoittaisivat siis kuullostaa ja mitalli. …
Artikkeli
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia
Sanastolautakunta on isojen sanastotöiden (mm. tautinimistön luokitus) ohessa käsitellyt joukon yksittäisiä termiongelmia, joista seuraavassa muutamia …
Artikkeli
Millaista kieltä opetuksessa tulisi käyttää?
Raija Ruusuvuori
Jos lahjakas liminkalainen poika ja etevä maaninkalainen tyttö eivät opi yleiskieltä peruskoulussa ja lukiossa, oppivatko he sen lähimmässä korkeakoulussa, joka liminkalaiselle on Oulussa ja maaninkalaiselle Kuopiossa? Kun he aikanaan joutuvat hoitamaan valtakunnallista tehtävää hallinnossa, järjestössä tai yrityksessä, heidän odotetaan osaavan puhua tietyissä tilanteissa huoliteltua yleiskieltä. Koululle on ennestään kuormattu ylen määrin tehtäviä. Voiko aikuisten yleiskieli olla opetuksen kieli ja onko koulun kyettävä opettamaan oppilaille puhekieli, jolla he menestyvät muuallakin kuin toveripiirissä? Näistä kysymyksistä alusti seminaarissa maisteri Raija Ruusuvuori, turkulainen normaalikoulun suomen kielen lehtori.
Artikkeli
Millaista suullista viestintätaitoa elinkeinoelämän johtoportaan katsotaan tarvitsevan?
Reijo Maunula
Millaista kielenpartta pitäisi käyttää sen, joka esiintyy yrityksen tai organisaation edustajana? Puhujan pitäisi osata valita varma vaihtoehto. Jonkun on pystyttävä opastamaan häntä valinnassa, elleivät peruskoulu ja akateemiset opinnot ole antaneet hänelle riittävän monipuolista kielenkäyttötaitoa. Elinkeinoelämän näkökulmasta puhekielen ongelmia valotti maisteri Reijo Maunula, Johtamistaidon opiston kehitysjohtaja.
Artikkeli