Kielitoimisto ehdotti Kielikellossa 1/1987 Creme Fraiche -tyyppiselle kermalle suomalaista nimitystä ranskankerma. Tämä nimi onkin levinnyt käyttöön hyvin. Nyt tamperelainen kielitoimiston asiakas Seppo Parviainen on ehdottanut myös ohukaisten ranskankielisen nimen crêpe, monikossa crêpes, kääntämistä saman mallin mukaan ranskanletuiksi tai ranskanohukaisiksi. Kielitoimisto on aiemmin suosittanut nimeksi ranskan nimityksen suomalaistettua muotoa kreppi : krepit. Seppo Parviaisen mielestä tuntuisi hurjalta syödä kreppejä (ovatkohan mielessä sukat?). Silloin lienee aivan tarpeellista pitää tarjolla sekä kreppejä että ranskanohukaisia ja mahdollisesti vielä ranskanlettuja kunkin maun mukaan.
*
Baltiasta puhutaan entistä enemmän. Välillä on puhuttu ehkä liiankin vähän, koska eräät perusasiat tuntuvat menevän sekaisin. Kerrattakoon siis: Baltiassa on äännettäessä vain yksi t. Baltian maihin kuuluvat Viro, Latvia ja Liettua, mutta balttilaisiin kieliin kuuluvat vain latvia (eli lätti) ja liettua. Sen sijaan viro eli eesti kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin. Baltian asukkaasta voidaan käyttää nimeä baltti. Baltian maihin kuuluvaa tarkoittava adjektiivi on balttilainen (ei: baltialainen).
*
Jotkut suomalaiset tuntuvat olevan hädissään siitä, että ”kun nyt Eurooppa yhdentyy”, me suomalaiset emme osaa käyttäytyä, emme osaa edes small talkia. Hätä on ollut siitäkin, ettei koko ilmaukselle ole suomessa vastinetta. Eiköhän vastineeksi kävisi rupattelu, juttelu, jutustelu tai puhelu. Joissakin lehdissä on käytetty vastinetta pienpuhe, mutta se tuntuu vähän väkinäiseltä mainittujen, jo vakiintuneiden sanojen rinnalla.
*
Tähän sopinee lainata Länsi-Uusimaa-lehdessä 4.5.90 julkaistu tarkennus.
Eiliseen Länsi-Uusimaan ratsastajien ja henkilöauton yhteentörmäystä käsitelleeseen juttuun oli puikahtanut virhe. Jutun otsikossa todettiin, että ratsukko jouduttiin lopettamaan, todellisuudessa vain ratsu jouduttiin lopettamaan.
Oikaista voisi vielä nimen taivutuksen: paikannimenä Uusimaa taipuu Uudenmaan, siis Länsi-Uudenmaan.