Siirry sisältöön

3/1990

Kielen kilpavarustelu

Saska Saarikoski

Eikö sana tehoa yksinään? Kuunnellaanko meitä vasta sitten, kun käytämme kielen järeimpiä aseita tai koristelemme ilmaisumme laatusanoilla, jopa niiden yliasteilla, superlatiiveilla? Toimittaja Saska Saarikoski varoittaa tässä kirjoituksessa kielen kilpavarustelusta. Hän tarjoaa sijaan alisanontoja ja todistaa, että ne jäävät joskus parhaiten eloon.¹

Artikkeli

Onko ihminen aina hän; onko hän aina ihminen?

Irmeli Pääkkönen

Ihmisestä ei saa sanoa se. Tämä meille opetettiin jo koulun alaluokilla tai ehkä ennemminkin, silloin …

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Pilkun paikka

Anneli Räikkälä

Olin hyvin hämmästynyt, kun kymmenkunta vuotta sitten luin koulun päättökoetta, jossa kahden lauseen välinen pilkku …

Artikkeli

Selkokieli

Pertti Rajala

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta kysyi syksyllä 1978 kielitoimistolta sopivaa vastinetta ruotsin ilmaukselle lättläst litteratur (LL-litteratur). Suomen kielen lautakunta suositti kokouksessaan 25.9.1978 vastineeksi sanaa selkokirjallisuus. Sana tuli ilmeisesti suureen tarpeeseen ja synnytti ympärilleen muita sanoja, mm. selkokielen. Moni tuntuu luulevan, että selkokieli tarkoittaa samaa kuin selkeä yleiskieli. Samasta asiasta ei kuitenkaan ole kysymys. Selkokieltä selvittelee kirjoituksessaan Satakunnan erityishuoltopiirin piirinjohtaja Pertti Rajala.

Artikkeli

Tähdenvälejä

Anneli Räikkälä

Kielitoimisto ehdotti Kielikellossa 1/1987 Creme Fraiche -tyyppiselle kermalle suomalaista nimitystä ranskankerma. Tämä nimi onkin levinnyt …

Artikkeli

Viron erikoiskielten huolto

Tiiu Erelt

Virolainen kielenhuoltaja Tiiu Erelt kirjoitti Kielikellossa 1/1989 viron kielen ohjailusta, sen kehityksestä ja nykytilanteesta. Tiiu Erelt on ollut aktiivisesti mukana myös viron termityössä, luomassa ja koordinoimassa erikoiskielten sanastoa. Hän kuvaa tässä kirjoituksessaan viron kielen ammattikielilautakuntien työtä.

Artikkeli

Viron paikannimet suomen kielessä

Eeva Maria Närhi

Viimeaikaiset Baltian tapahtumat ovat tuoneet naapuriemme nimistön entistä useammin suomalaistenkin käyttöön. Mitä muotoja virolaisista paikannimistä tulisi käyttää? Tätä kysymystä pohtii nimitoimiston toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi.

Artikkeli