virkakieli
Ymmällään verokielestä – ja sen ymmärtää
Vesa Heikkinen
Verotus on edelleen monimutkaista, ja niin verolomakkeita kuin niiden täyttöohjeitakin pidetään usein mutkikkaina ja vaikeaselkoisina. Mistä tällaiset tuntemukset kumpuavat? Miksi lomakkeiden ja ohjeiden tekstit tuskastuttavat? Eihän kukaan tahallaan tekee virkateksteistä kapulakielisiä?
Virka- ja lakikieli
Valmiit tekstipohjat kirjoittamisen apuna
Kati Liikamaa-Pasma, Ulla Tiililä
Julkishallinnon laitoksissa ja liike-elämässä asiakkaille tarkoitetut tekstit laaditaan nykyään tavallisesti valmiista katkelmista koostaen. Millaisia tekstejä näin syntyy? Mitä haittaa ja hyötyä valmiista pohjista on kirjoittamiselle? Esimerkit ovat valtaosin Kelan eri toimistojen sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston päätöksistä.
Virka- ja lakikieli
Saanko eläkettä?
Annastiina Viertiö
Edellisessä Kielikellon numerossa kerrottiin virkakielen selkeyttämistavoitteista ja mm. uudesta hallintolain kielipykälästä. Tässä kirjoituksessa pohditaan yhden esimerkin avulla, mikä tekee lakitekstistä vaikeaa.
Virka- ja lakikieli
Hallinnon sanastotyön haasteet
Hanna Aronen
Miksi Suomen sanaa kunta ei aina voi kääntää englanniksi sanalla municipality? Tai miksi Suomen presidentti ei ole sama kuin USA:n presidentti? Muun muassa tällaisia kysymyksiä pohditaan valtioneuvoston kanslian kielipalvelussa. Erikoistutkija ja terminologi Tellervo Hyttinen valottaa haastattelussa hallinnon sanastotyön arkea ja kertoo työn erityispiirteistä.
Kieli ja työelämä
Miten uudissanat kotoutua ja kotouttaa ovat kotiutuneet kieleemme?
Raija Moilanen
Verbien syntytarinassa täytyy lähteä liikkeelle sanasta integraatio ja ajasta, jolloin liityimme Euroopan unioniin. EU-kielessä oli …
Kysyttyä
Virasto leikkii kielellä
Salli Kankaanpää
Hallintolain 9. pykälässä säädetään hallinnon kielenkäytöstä: ”Viranomaisten on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.” Kaikki monitulkintaisuus ei kuitenkaan ole vastoin lain henkeä, vaan hallinnonkin teksteissä voi joskus leikitellä kielellä.
Virka- ja lakikieli
Oikeus asialliseen kieleen
Riitta Eronen, Pirjo Hiidenmaa
Oikeuskansleri Paavo Nikula on ennen nykyistä virkaansa ehtinyt toimia mm. tasa-arvovaltuutettuna ja kansanedustajana. Hallintokieleen hän on syvällisesti perehtynyt jo yli kaksikymmentä vuotta sitten, jolloin toimi virkakielikomitean puheenjohtajana. Miten oikeuskansleri kehittäisi nykyistä virkakieltä?
Kieli yhteiskunnassa
”Kapulakieli” ja tekstin tehokkuus
Karoliina Luoto
Kun keskustellaan hyvästä virkatekstistä eli viranomaisen työssään kirjoittamasta tekstistä, puhutaan aina arvostuskysymyksistä. Lukijalähtöisyyden vaatimus on ollut viime aikoina paljon esillä, mutta mikä muu vaikuttaa virkateksteihin? Tätä pohtii yleisötekstejä opinnäytteessään tutkinut Karoliina Luoto.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Konventti on EU:n kehittämisen valmistelukunta
Aino Piehl
Maaliskuun alussa 2002 aloittaa työnsä valmisteluelin, jonka EU:n valtionpäämiehet asettivat suunnittelemaan EU:n perussopimusten ja päätöksentekotapojen …
Kysyttyä
Arkisen ja asiatyylin rajamailla
Ari Lahdenmäki
Toimittajan on kirjoitettava tekstiä, jonka suurin osa suomalaisista ymmärtää. Lehtikielessä arki- ja asiatyylin raja hämärtyy usein eikä suora lainauskaan ole aina suora.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli