virkakieli
Valmiit tekstipohjat kirjoittamisen apuna
Kati Liikamaa-Pasma, Ulla Tiililä
Julkishallinnon laitoksissa ja liike-elämässä asiakkaille tarkoitetut tekstit laaditaan nykyään tavallisesti valmiista katkelmista koostaen. Millaisia tekstejä näin syntyy? Mitä haittaa ja hyötyä valmiista pohjista on kirjoittamiselle? Esimerkit ovat valtaosin Kelan eri toimistojen sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston päätöksistä.
Virka- ja lakikieli
Jokapäiväisten tekstien äärellä
Riitta Eronen
Suomessa melkein kaikki ovat luku- ja kirjoitustaitoisia. Useimmat käyttävät näitä taitojaan myös työssään. Miksi sitten …
Toimitukselta
Hallinnon sanastotyön haasteet
Hanna Aronen
Miksi Suomen sanaa kunta ei aina voi kääntää englanniksi sanalla municipality? Tai miksi Suomen presidentti ei ole sama kuin USA:n presidentti? Muun muassa tällaisia kysymyksiä pohditaan valtioneuvoston kanslian kielipalvelussa. Erikoistutkija ja terminologi Tellervo Hyttinen valottaa haastattelussa hallinnon sanastotyön arkea ja kertoo työn erityispiirteistä.
Kieli ja työelämä
Miten uudissanat kotoutua ja kotouttaa ovat kotiutuneet kieleemme?
Raija Moilanen
Verbien syntytarinassa täytyy lähteä liikkeelle sanasta integraatio ja ajasta, jolloin liityimme Euroopan unioniin. EU-kielessä oli …
Kysyttyä
Virasto leikkii kielellä
Salli Kankaanpää
Hallintolain 9. pykälässä säädetään hallinnon kielenkäytöstä: ”Viranomaisten on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.” Kaikki monitulkintaisuus ei kuitenkaan ole vastoin lain henkeä, vaan hallinnonkin teksteissä voi joskus leikitellä kielellä.
Virka- ja lakikieli
Saanko eläkettä?
Annastiina Viertiö
Edellisessä Kielikellon numerossa kerrottiin virkakielen selkeyttämistavoitteista ja mm. uudesta hallintolain kielipykälästä. Tässä kirjoituksessa pohditaan yhden esimerkin avulla, mikä tekee lakitekstistä vaikeaa.
Virka- ja lakikieli
Oikeus asialliseen kieleen
Riitta Eronen, Pirjo Hiidenmaa
Oikeuskansleri Paavo Nikula on ennen nykyistä virkaansa ehtinyt toimia mm. tasa-arvovaltuutettuna ja kansanedustajana. Hallintokieleen hän on syvällisesti perehtynyt jo yli kaksikymmentä vuotta sitten, jolloin toimi virkakielikomitean puheenjohtajana. Miten oikeuskansleri kehittäisi nykyistä virkakieltä?
Kieli yhteiskunnassa
”Kapulakieli” ja tekstin tehokkuus
Karoliina Luoto
Kun keskustellaan hyvästä virkatekstistä eli viranomaisen työssään kirjoittamasta tekstistä, puhutaan aina arvostuskysymyksistä. Lukijalähtöisyyden vaatimus on ollut viime aikoina paljon esillä, mutta mikä muu vaikuttaa virkateksteihin? Tätä pohtii yleisötekstejä opinnäytteessään tutkinut Karoliina Luoto.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Konventti on EU:n kehittämisen valmistelukunta
Aino Piehl
Maaliskuun alussa 2002 aloittaa työnsä valmisteluelin, jonka EU:n valtionpäämiehet asettivat suunnittelemaan EU:n perussopimusten ja päätöksentekotapojen …
Kysyttyä
Näkymiä tekstityöhön ja työteksteihin
Ulla Tiililä
Miksi viranomaisten tekstit ovat lukijan mielestä hankalia? Ovatko ne tekstien tekijöiden mielestä selviä ja ymmärrettäviä? Millaisten työvaiheiden kautta tekstit syntyvät, miten työ vaikuttaa kieleen ja kieli työhön? Tällaisten kysymysten esittäminen avaa uudenlaisen näkökulman hallinnon tekstien tarkasteluun. Jos tekstejä halutaan parantaa, on suunnattava katse itse teksteistä ja kielestä myös tekstin tekemisen tapoihin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli