Suomessa melkein kaikki ovat luku- ja kirjoitustaitoisia. Useimmat käyttävät näitä taitojaan myös työssään. Miksi sitten jokapäiväisten tekstien äärellä niin usein tuskastuu? Miksi käyttöohjeen ymmärtäminen, virallisen asiakirjan lukeminen tai lomakkeen täyttäminen voi saada ihmisen hermoromahduksen partaalle?
Yksi syyttää itseään (”olen niin tyhmä”), toinen koulua (”jossa ei opeteta äidinkieltä”) ja kolmas kieliasioista piittaamattomia kirjoittajia. Kun tekstintutkijat pohtivat näitä perimmäisiä kysymyksiä, ei etsitä syyllisiä, syitä sen sijaan kyllä.
Kielikellossa on jo useasti aiemminkin kerrottu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen hankkeesta, jonka piirissä tutkitaan hallinnon kieltä, virkatekstejä. Nämä työelämän tekstit eivät ole joko taitavan tai kömpelön kirjoittajan henkilökohtaista tuotosta. Päinvastoin: ne tehdään usein ryhmätyönä, ja ne rakentuvat jo olemassa oleville teksteille. Perinteet ja monenlaiset kompromissit sekä tietenkin myös käsiteltävien asioiden, esimerkiksi lakien, monimutkaisuus vaikuttavat lopullisiin teksteihin ja niiden ymmärrettävyyteen.
Tässä lehdessä tekstintutkijat valaisevat lisää hallinnon tekstejä. Vesa Heikkinen tarkastelee verohallinnon julkaisujen kieltä. Mikä tekee siitä vaikeaa? Ulla Tiililä ja Kati Liikamaa-Pasma pohtivat monissa virastoissa käytössä olevien valmiiden tekstipohjien käyttöä. Tällaisten yhtenäisten mallitekstien tarkoitus on helpottaa ja yhdenmukaistaa viestintää. Toteutuuko tavoite käytännössä? Miten työtapaa voidaan kehittää edelleen? Virkakieliteema jatkuu Kieli työssä -palstalla: Stakesin tutkijana työskentelevä Matti Rimpelä pohtii muun muassa sitä, miksi terveyspolitiikan kieli tuntuu olevan täynnä mitään tarkoittamattomia suuria sanoja, suorastaan ”hyvinvointiretoriikkaa”.
Entisinä aikoina suomen kirjakieltä kehitettäessä oli yhtenä ihanteena se, että otetaan mallia ”parhaiden kirjailijoiden” kielestä. Tätä ohjetta ei liene ihan helppo soveltaa virkateksteihin, mutta niiden laatijoille, kuten kaikille muillekin, voi silti tehdä hyvää lukea välillä myös muuta kuin työpapereita. Teemme pienen retken kaunokirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen puolelle muistuttamaan siitä, että kieli vaikuttaa myös mieleen.