Siirry sisältöön

ymmärrettävyys

Säädöskieli – mahdotonta ymmärtää?

Eeva Attila

Lainsäädäntö muodostaa yhteiskunnan toiminnan perustan, ja lait ovat kokonaisuudessaan kieltä. Siksi ei ole yhdentekevää, miten ne on kirjoitettu. Säädöskielestä kannattaakin olla kiinnostunut. ​​​​​​​

Virka- ja lakikieli

Ihmisistä ja palveluista ymmärrettävästi ja asiallisesti

Sari Maamies

Syksyn tullen käynnistyy taas vuoden aktiivisin flunssa- ja influenssakausi, johon tänä vuonna sekoittuu edelleen jatkuva …

Toimitukselta

Mennään tunteisiin
ja puhutaan niistä yksinkertaisilla sanoilla

Mari Siiroinen, Heli Tissari, Ulla Vanhatalo

Kielten kesken on eroja siinä, miten tunteisiin viittaavia sanoja käytetään ja millaisia merkityksiä niillä on. Miten eri kielten puhujat voivat ymmärtää toisiaan tunteista puhuttaessa? Niin sanottua alkusanakieltä on esitetty keinoksi tunnesanojen merkityksen kuvailuun.

Kielimuodot

Asiakas kysyy ja Kela-Kerttu vastaa
ymmärrettävää asiakaspalvelua kirjoittamalla

Laura Rostén-Jokinen

Kela-asioiden hoitaminen ei nykyisin vaadi käyntiä tai soittoa Kelaan, vaan apua voi saada myös esimerkiksi tsätissä, keskustelupalstalla tai Instagramissa. Näissä kaikissa kanavissa keskustelu Kelan ja asiakkaan välillä tapahtuu kirjoittamalla. Aina viranomaisen kirjoittamat neuvot eivät kuitenkaan ole asiakkaalle ymmärrettäviä.

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Mitä on asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä virkakieli?

Ulla Tiililä

Kun virkakielestä puhutaan, puhutaan usein sen selkeydestä. Hallintolaki määrittelee lisäksi hyvän virkakielen ominaisuuksiksi asiallisuuden ja ymmärrettävyyden. Mutta mitä asiallisuus, selkeys ja ymmärrettävyys oikeastaan tarkoittavat kielestä puhuttaessa?

Virka- ja lakikieli

Lakikielen ymmärrettävyys
rajankäyntiä ammattikielen ja yleiskielen välillä

Aino Piehl

Lakikielen ymmärrettävyyden parantaminen on kaikkien etu. Lainlaatijoiden ja kielenhuoltajien yhteishankkeissa on selvitetty, millaisia muutoksia lain valmistelijat hyväksyvät.

Virka- ja lakikieli

Onko laki sama kaikille?
Lakitekstien viittaukset

Vesa Heikkinen, Hanna Hämäläinen

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite selkeyttää säädöskieltä. Tavoitetta tukee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa meneillään oleva tutkimus, joka koskee lakiteksteihin sisältyviä viittauksia toisiin teksteihin ja itseensä. Millaiset mahdollisuudet kansalaisilla on ymmärtää tällaisia ”tekstitekstejä”?

Virka- ja lakikieli

Hyvä hallinto – kielenkäytön kysymys

Ulla Tiililä

Hyvä hallinto on kielenkäytön kysymys. Hyvä virkakieli taas on muutakin kuin selkeitä tekstejä. Jos virkakieltä ja hallinnon toimivuutta halutaan parantaa, on välttämätöntä laajentaa kielikeskustelua.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Englantia kaikilla kielillä – harmittaako?

Riitta Korhonen

Miten suhtautua kahvilan tilalle perustettuun coffee houseen? Saako englannista suomen tunkeutuvia lainasanoja vastustaa tai jopa inhota?

Tunteet ja asenteet

Ymmällään verokielestä – ja sen ymmärtää

Vesa Heikkinen

Verotus on edelleen monimutkaista, ja niin verolomakkeita kuin niiden täyttöohjeitakin pidetään usein mutkikkaina ja vaikeaselkoisina. Mistä tällaiset tuntemukset kumpuavat? Miksi lomakkeiden ja ohjeiden tekstit tuskastuttavat? Eihän kukaan tahallaan tekee virkateksteistä kapulakielisiä?

Artikkeli