ymmärrettävyys
Säädöskieli – mahdotonta ymmärtää?
Eeva Attila
Lainsäädäntö muodostaa yhteiskunnan toiminnan perustan, ja lait ovat kokonaisuudessaan kieltä. Siksi ei ole yhdentekevää, miten ne on kirjoitettu. Säädöskielestä kannattaakin olla kiinnostunut.
Virka- ja lakikieli
Ihmisistä ja palveluista ymmärrettävästi ja asiallisesti
Sari Maamies
Syksyn tullen käynnistyy taas vuoden aktiivisin flunssa- ja influenssakausi, johon tänä vuonna sekoittuu edelleen jatkuva …
Toimitukselta
Mennään tunteisiin
ja puhutaan niistä yksinkertaisilla sanoilla
Mari Siiroinen, Heli Tissari, Ulla Vanhatalo
Kielten kesken on eroja siinä, miten tunteisiin viittaavia sanoja käytetään ja millaisia merkityksiä niillä on. Miten eri kielten puhujat voivat ymmärtää toisiaan tunteista puhuttaessa? Niin sanottua alkusanakieltä on esitetty keinoksi tunnesanojen merkityksen kuvailuun.
Tunteet ja asenteet
Asiakas kysyy ja Kela-Kerttu vastaa
ymmärrettävää asiakaspalvelua kirjoittamalla
Laura Rostén-Jokinen
Kela-asioiden hoitaminen ei nykyisin vaadi käyntiä tai soittoa Kelaan, vaan apua voi saada myös esimerkiksi tsätissä, keskustelupalstalla tai Instagramissa. Näissä kaikissa kanavissa keskustelu Kelan ja asiakkaan välillä tapahtuu kirjoittamalla. Aina viranomaisen kirjoittamat neuvot eivät kuitenkaan ole asiakkaalle ymmärrettäviä.
Virka- ja lakikieli
Mitä on asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä virkakieli?
Ulla Tiililä
Kun virkakielestä puhutaan, puhutaan usein sen selkeydestä. Hallintolaki määrittelee lisäksi hyvän virkakielen ominaisuuksiksi asiallisuuden ja ymmärrettävyyden. Mutta mitä asiallisuus, selkeys ja ymmärrettävyys oikeastaan tarkoittavat kielestä puhuttaessa?
Virka- ja lakikieli
Lakikielen ymmärrettävyys
rajankäyntiä ammattikielen ja yleiskielen välillä
Aino Piehl
Lakikielen ymmärrettävyyden parantaminen on kaikkien etu. Lainlaatijoiden ja kielenhuoltajien yhteishankkeissa on selvitetty, millaisia muutoksia lain valmistelijat hyväksyvät.
Virka- ja lakikieli
Onko laki sama kaikille?
Lakitekstien viittaukset
Vesa Heikkinen, Hanna Hämäläinen
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite selkeyttää säädöskieltä. Tavoitetta tukee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa meneillään oleva tutkimus, joka koskee lakiteksteihin sisältyviä viittauksia toisiin teksteihin ja itseensä. Millaiset mahdollisuudet kansalaisilla on ymmärtää tällaisia ”tekstitekstejä”?
Virka- ja lakikieli
Hyvä hallinto – kielenkäytön kysymys
Ulla Tiililä
Hyvä hallinto on kielenkäytön kysymys. Hyvä virkakieli taas on muutakin kuin selkeitä tekstejä. Jos virkakieltä ja hallinnon toimivuutta halutaan parantaa, on välttämätöntä laajentaa kielikeskustelua.
Virka- ja lakikieli
Englantia kaikilla kielillä – harmittaako?
Riitta Korhonen
Miten suhtautua kahvilan tilalle perustettuun coffee houseen? Saako englannista suomen tunkeutuvia lainasanoja vastustaa tai jopa inhota?
Lainasanat
Ymmällään verokielestä – ja sen ymmärtää
Vesa Heikkinen
Verotus on edelleen monimutkaista, ja niin verolomakkeita kuin niiden täyttöohjeitakin pidetään usein mutkikkaina ja vaikeaselkoisina. Mistä tällaiset tuntemukset kumpuavat? Miksi lomakkeiden ja ohjeiden tekstit tuskastuttavat? Eihän kukaan tahallaan tekee virkateksteistä kapulakielisiä?
Artikkeli