virkakieli
Miten virkakieli on muuttunut 15 vuodessa?
Paavo Nikula
Valtioneuvoston vuonna 1979 asettaman virkakielikomitean puheenjohtajana toimi nykyinen kansanedustaja Paavo Nikula. Hän tarkastelee seuraavassa sitä, miten 15 vuoden takainen virkakielipäätös on toteutunut käytännössä. Kirjoitus perustuu esitelmään, jonka hän piti kielitoimiston järjestämässä virkakieliseminaarissa 11.2.1997.
Virka- ja lakikieli
Kenen huolena on valtionhallinnon kielen kehittäminen?
Katariina Iisa
Kielitoimisto lähetti tammikuun alussa lyhyen kyselyn valtion virastoille siitä, mitä virastoissa on tehty virkakielen selkeyttämiseksi. Kyselyn tavoitteena oli myös herättää uudelleen kiinnostus kielen- ja tekstinhuoltoon. Tulokset osoittavat, että paljon on tehty mutta parempaankin voitaisiin pyrkiä. Virkakieli ei parane, ellei sen laatuun kiinnitetä huomiota organisaation kaikilla tasoilla.
Virka- ja lakikieli
Hyvä kieli luo hyvää vallankäyttöä
Riitta Uosukainen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus järjesti 11.2.1997 valtion virastojen johdolle ja muille virastojen palvelun laadusta vastaaville tarkoitetun seminaarin, jonka aiheena oli kieli, palvelu ja laatu. Tilaisuuden tavoite oli kiinnittää huomiota siihen, miten tärkeä osa ammattitaitoa on hyvä kielitaito – ja nimenomaan oman äidinkielen taito. Osallistumaan oli kutsuttu virastojen päättäjiä, sillä juuri heidän käskyään ja esimerkkiään virkamieskunta noudattaa. Kieli kertoo käyttäjästään, ja siten se on merkittävä osa viraston imagoa. Ymmärrettävä ja selkeä viestintä on palvelun laadun perusta. – Julkaisemme Kielikellon tässä numerossa seminaarin esityksistä kolme: eduskunnan puhemiehen Riitta Uosukaisen avaussanat sekä valtiovarainministeriön neuvottelevan virkamiehen Seppo Tiihosen ja kansanedustaja Paavo Nikulan kirjoitukset.
Virka- ja lakikieli
Ei eurosuomea vaan suomea
Helena Rautala
Olin Luxemburgissa heinä-elokuussa 1995 opettamassa suomea EU-komission ja EU-parlamentin kääntäjille. Kotiuduttuani kävin läpi sanomalehtiä. Niitä …
Virka- ja lakikieli
Säädöskielen eurokunnosta
Inkaliisa Vihonen
Suomi liittyi Euroopan unioniin oikeastaan yllättävän nopeasti. Uuden tilanteen kaikkia vaikutuksia ei osattu arvioida etukäteen, tuskin osataan vieläkään. Arvaamattoman suuri vaikutus liittymisellä on myös kielenkäyttöömme. Eurosäännösten tuomia konkreettisia kielikysymyksiä tarkastelee tässä kirjoituksessa kielenkääntäjä Inkaliisa Vihonen, joka on tehnyt eurosuomea käsittelevän suomen kielen laudaturtutkielman Helsingin yliopistoon.
Virka- ja lakikieli
Kelan kieli puntarissa
Kaino Laaksonen
Viime vuoden elokuun alussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta valtioneuvoston virkakielipäätöksen voimaantulosta. Päätös perustui komiteanmietintöön Kieli …
Virka- ja lakikieli
Maratonsanat vainoavat toimittajaa – ja lukijaa
Hannu Paronen
Kun toimittaja istuu näyttöpäätteen ääreen, alkaa armoton taistelu. Vihollinen on virkakieli, sen pitkät ja kaavamaiset …
Erikoisalojen sanat
Uusi painos virkakielen oppaasta
Kaino Laaksonen
Esko Koivusalon ja Liisa Huovinen-Nybergin runsaat kymmenen vuotta sitten laatimasta oppaasta Selkeä virkakieli ilmestyi viime …
Virka- ja lakikieli
Komiteanmietintöjen välittämät mielikuvat – kurkistus virkakielen kääntöpuolelle
Mari-Erika Rovasalo
Virkakieltä ja sen ongelmia on käsitelty viime vuosina monissa Kielikellon numeroissa (3/92, 4/92, 2/93 ja 3/93). Mari-Erika Rovasalon näkökulma virkakieleen on uudenlainen. Hän tarkastelee virkakielen metaforia eli kielikuvia ja pohtii mielikuvien merkitystä. Miten virkakielen synnyttämät mielikuvat vaikuttavat lukijan tapaan hahmottaa todellisuutta?
Virka- ja lakikieli
Näkyykö virkakirjeissä vastaanottajaa?
Katariina Iisa
Ulla Tiililä tarkastelee Kielikellossa 2/1993 sitä, miten viranomaiset ilmaisevat virkakirjeissä asioita, joissa he itse ovat …
Virka- ja lakikieli