virkakieli
Virkakielen vinoumaa
Jussi Kallio
Runsas vuosi sitten sattui monelle silmään lehdestä pikku uutinen, jossa apulaisoikeuskanslerin kerrottiin muistuttaneen virkamiehiä selkeän …
Virka- ja lakikieli
Kirjoittajan tarkoitus ja lukijan tulkinta – usein kaksi eri asiaa
Katariina Iisa, Ulla Tiililä
On hyvä, että asiakaskirjeenvaihtoon liittyvät seikat herättävät keskustelua. Aiheesta on nimittäin tarjolla melko vähän tietoa: …
Keskustelua
Virkakielikö persoonatonta? Virkakirje on monen kokin soppa
Ulla Tiililä
Onko virkakieli persoonatonta? Miksi se on sellaista? Pitääkö virkakielen olla persoonatonta vai saako se olla persoonatonta? Viranomaisten ja kansalaisten välistä kirjeenvaihtoa tutkinut erikoistutkijan sijainen Ulla Tiililä pohtii henkilöön viittaamisen ongelmia virkakirjeissä.
Virka- ja lakikieli
Tekijä esiin – tai sitten ei
Marja-Liisa Kuronen
Ulla Tiililä ja Katariina Iisa ovat käsitelleet vuoden 1993 Kielikelloissa 2 ja 3 mielenkiintoista aihetta: …
Keskustelua
Neljän vapauden kielellinen liikkuvuus
Jussi Kallio
Euroopan talousalueen luominen ja Suomen anomus Euroopan yhteisöön liittymiseksi ovat yhdessä synnyttäneet maamme historian suurimman …
Virka- ja lakikieli
Keskustelun periaatteista kohteliaisuuteen. Uusia näkökulmia virkakirjeiden ongelmiin
Ulla Tiililä
Virkakirjeiden – mm. hallinto- ja korvauspäätösten – ongelmana ei ole vain vaikeaselkoisuus: niissä rikotaan monia tavallisen, kohteliaan kielenkäytön sääntöjä. Varsin yleistä on esimerkiksi se, että viranomaiselta saa kysymykseensä puutteellisen tai ylimalkaisen vastauksen. Virkakirje saattaakin luoda kirjoittajastaan töykeän ja yhteistyöhön haluttoman kuvan. Kielitoimistossa virkakielen kouluttajana toiminut Ulla Tiililä tarkastelee virkakirjeitä kohteliaisuuden näkökulmasta.
Artikkeli
Asioiden esittämisjärjestys hallintopäätöksessä
Hannu Oittinen
Lausetason tarkastelu on epäilemättä melkoisesti ohjannut virkakielen selkeyttämispyrkimyksiä. Tähän on ollut luonnolliset syynsä, sillä virkakielen …
Artikkeli
Selkeytyikö virkakieli?
Esko Koivusalo
Valtioneuvosto asetti 18. lokakuuta 1979 komitean, joka tehtäväksi annettiin ”laatia ehdotukset siitä, miten säädösten sekä kansalaisille annettavien viranomaisten päätösten ja muiden tekstien ymmärrettävyyttä voidaan parantaa”. Komitean puheenjohtajaksi kutsuttiin lainsäädäntöneuvos Paavo Nikula. Komiteaan kuului kielitoimiston silloinen toimistopäällikkö Esko Koivusalo, joka jo enen komitean asettamista oli pohjustanut sen työtä pitämälllä koulutustilaisuuksia monissa hallinnon ja oikeudenkäytön laitoksissa. Sitten kun valtioneuvosto oli 23.6.1982 antanut päätöksen toimenpiteistä valtion viranomaisten kielenkäytön parantamiseksi, Koivusalo johti kielitoimiston työtä valtion viranomaisten kielenkäytön kehittämisessä. Seuraavassa – nyt jo Kordelinin säätiön asiamieheksi siirtynyt – Esko Koivusalo esittää kokemuksiaan tästä työstä. Tämä Kielikellon numero on kokonaisuudessaan omistettu virkakielen huollolle.
Artikkeli
Kiiloja ja sokkeloita. Säädöskielen virke- ja lauserakenteen ongelmia
Asta Virtaniemi
Kielikellon viime numero oli kokonaan omistettu virkakielen huollolle. Jatkamme aiheen käsittelyä tässä ja ensi vuoden ensimmäisessä numerossa. Filosofian maisteri, oikeustieteen ylioppilas Asta Virtaniemi selvittelee seuraavassa vuoden 1989 säädöksissä havaitsemiaan kielen ongelmia.
Rakenteet
Mikä virkakielikoulutuksessa kiikastaa
Katariina Iisa, Aino Piehl
Viime vuosina on viranomaisten kielenkäytön kohentaminen ollut yksi kielenhuollon päätehtäviä. Jo ennen kuin valtioneuvosto kymmenen vuotta sitten antoi virkakielipäätöksen (497/82), oli kielitoimisto järjestänyt kielenkäytön koulutusta sellaisissa virastoissa, joissa viranhaltijat olivat itse kiinnostuneita ammattitaitonsa tämän puolen parantamisesta. Valtioneuvoston annettua viranomaisten kielenkäytön parantamiseen velvoittavan päätöksen 23.6.1982 kielenkäyttökoulutuksen kysyntä kasvoi suuresti. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on päätöksen mukaan kielen asiantuntija kielenkäytön kehittämisessä, ja se on järjestänyt julkishallinnon virkamiehille suomen ja ruotsin kielenkäyttökoulutusta, kielitoimisto suomen kielen koulutusta vuosittain viitisensataa tuntia. Seuraavassa kielitoimiston kouluttajat Katariina I i s a ja Aino P i e h l esittävät ajatuksia, jotka heidän mielestään pitäisi ottaa virkakielikoulutuksessa huomioon.
Virka- ja lakikieli