suomen kielen lautakunta
tyhjiö – tyhjö
Suomen kielen lautakunta keskusteli sanojen tyhjiö ja tyhjö käytöstä ’vakuumin’ suomenkielisenä vastineena. Nykysuomen sanakirja pitää …
Suomen kielen lautakunta
”uutisoida”
Lisänä Kielikellossa 2/84 s. 15 uutisoida-verbistä kirjoitettuun lautakunta esitti vielä kantanaan seuraavan: Verbi uutisoida on …
Suomen kielen lautakunta
kevyen liikenteen väylä
Lainsäädännössä käytetään termiä kevyen liikenteen väylä. Lautakunnalle oli ehdotettu sen sijaan sanaa kevytväylä. Lautakunta ei …
Suomen kielen lautakunta
hydraulitehdas – hydrauliikkatehdas
Lautakunnalta oli tiedusteltu tulevan tehtaan nimivaihtoehtojen hydraulitehdas ja hydrauliikkatehdas paremmuutta. Lautakunta piti ainoana mahdollisuutena nimeä …
Suomen kielen lautakunta
kasvien talvitilan purkautumista (deakklimoitumista) kuvaava ilmaus
Metsäntutkimuslaitos oli tiedustellut sopivaa nimitystä kuvaamaan kasvien talvitilan purkautumista. Talvitilan kehittymisestä käytetään nimityksiä talveentuminen, talveutuminen …
Suomen kielen lautakunta
”Haudataan valtion varoin”
Lautakunnalta oli tiedusteltu mahdollisia vaihtoehtoja ilmaukselle ”haudataan valtion varoin”, jonka tiedustelun mukaan monet tajuavat ikään …
Suomen kielen lautakunta
kansalaispalkka
Lautakunnalta oli tiedusteltu muuta ilmausta yhteiskuntatieteilijäin käyttämän sanan kansalaispalkka sijaan, jota kysyjä oli pitänyt vääränä. …
Suomen kielen lautakunta
Infinitiivin objektin muodosta
Osmo Ikola
Objektisäännöt kuuluvat suomen kieliopin hankalimpiin asioihin. Ensinnäkin on ratkaistava, tuleeko objektin olla akkusatiivissa (”kokonaisobjekti”) vai partitiivissa (”osaobjekti”). Toiseksi: jos käytetään yksiköllistä akkusatiiviobjektia, on ratkaistava, valitaanko päätteellinen (genetiivin kaltainen) vai päätteetön (nominatiivin kaltainen) muoto. Jälkimmäiseen ongelmaan esittää kielilautakunnan puheenjohtaja entistä väljempää sääntöä.
Artikkeli
Kielen normittamisesta
Osmo Ikola
Viime aikoina on paljon keskusteltu suomen kirja- ja yleiskielen normittamisen merkityksestä: siitä, minkä verran tällaisia normeja on syytä opettaa koulussa ja minkä verran normeista poikkeamisen pitäisi vaikuttaa ylioppilasaineiden arvosanoihin. Kritiikki on tullut ennen kaikkea äidinkielen opettajien piiristä, ja sen kohteina ovat olleet ainakin ylioppilastutkintolautakunta ja kielenhuoltajat. On myös ehdotettu, että olisi järjestettävä näiden kolmen ryhmän edustajien välinen keskustelu. Julkisuudessa käydyn keskustelun ja tehtyjen ehdotusten johdosta on nyt järjestetty tämä teemapäivä. Aloitteen on tehnyt Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunta, ja taloudelliset mahdollisuudet tilaisuuden järjestämiseen on antanut tutkimuskeskus, jonka johtaja professori Tuomi on pyydetty tilaisuuden puheenjohtajaksi.
Artikkeli
Suomen kielen lautakunta – mihin se pyrkii ja miten se toimii?
Osmo Ikola
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunta (lyhyesti: kielilautakunta) jatkaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunnan (1928–48), Suomen Akatemian kielilautakunnan (1949–69) ja Nykysuomen laitoksen kielilautakunnan (1970–76) työtä. Suomen kielen lautakunnan tehtävänä on 1976 annetun asetuksen mukaan ”päättää kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista tai yleisluonteisista suosituksista”. Yksityiskohtaisempi kielenhuolto taas on uskottu tutkimuskeskuksen kielitoimistolle, jonka tehtävänä on mm. ”laatia sanakirjoja ja ohjeistoja, antaa suosituksia ja ohjeita suomen kielen käytöstä sekä tarjota muutakin, työjärjestyksessä vahvistettavaa kielenhuoltopalvelua”. Käytännössä kielilautakuntakin kyllä usein joutuu käsittelemään kielenkäytön yksityiskohtia, sikäli kuin niihin liittyy periaatteellinen kannanotto. Tällaisia voidaan verrata verrata vaikkapa oikeuslaitoksen tuntemiin ns. ennakkopäätöksiin.
Artikkeli