paikannimet
Jevgeni vai Yevgeniy? – Kyrillisen kirjaimiston siirrekirjainnus suomessa
Tapani Harviainen, Martti Kahla
Venäjän kyrillisen kirjaimiston siirrekirjainnus suomenkielisessä asiatekstissä on edelleenkin ongelma. Vaikka venäläisten erisnimien siirrekirjainnuksesta on olemassa …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Vepski ja Umppari – torniolainen nimimaisema
Terhi Ainiala
Nimistöntutkimus on astunut peltojen pientareilta ja navetan takaa nykysuomalaisen tavallisimpaan maisemaan: kaupunkeihin ja taajamiin. Nyt …
Rakennetun ympäristön nimet
Mikä paikka on Maghreb?
Pirjo Mikkonen
Länsimaiseen viestintään on yleistynyt muoto Maghreb nimestä, joka tarkoittaa Pohjois-Afrikan islamilaisia valtioita Marokkoa, Algeriaa ja …
Vieraskieliset nimet
Uusitalon vai Uudentalon?
Pirjo Mikkonen
Miten taipuvat sellaiset sukunimet, joissa alkuosana on adjektiivi? Onko oikein sanoa ”Liisa Uusitalon auto suistui …
Kysyttyä
Volgajoki on yksinkertaisesti Volga
Pirjo Mikkonen
Varsinkin ikivanhat suurten jokien ja järvien sekä vuorten nimet ovat usein yksiosaisia, niihin ei kuulu …
Kysyttyä
Vltava vai Moldau?
Pirjo Mikkonen
Tšekissä virtaa pääkaupungin Prahan läpi joki, jonka nimi on tšekin kielellä Vltava. Saksaksi sen nimi …
Kysyttyä
Luovutettujen kuntien suomalaisnimien taivutus
Saara Welin
Monet karjalaiset pitäjäseurat ja järjestöt toimivat aktiivisesti ja julkaisevat artikkeleita ja kirjoja. Niissä on paljon …
Taivutus ja johtaminen
Ohjeita kaksikielisten alueiden nimistönsuunnitteluun
Samuli Aikio, Sirkka Paikkala, Peter Slotte
Millaisia nimiä teille ja muille kohteille tulisi antaa kaksikielisillä alueilla? Miten luodaan kaksikielinen nimistö: voiko nimiä kääntää, pitääkö niitä mukauttaa vai säilyvätkö ne muuttumattomina molemmissa kielissä?
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Larussa vai Lauttasaaressa – kaupunkinimistö tutuksi
Terhi Ainiala
Espa, Steissi, Lintsi, Hietsu, Manta ja Kaivari ovat pääkaupunkimme tunnetuinta nimistöä. Ne ovat epävirallisia kaupunkinimiä, joita ei ole koottu arkistojen kokoelmiin eikä talletettu rekistereihin. Tutkittua tietoakaan kaupunkinimistöstä ei vielä juuri ole. Vähitellen kaupunkien paikannimistön salat kuitenkin aukeavat uuden tutkimushankkeen myötä.
Paikannimet
Suomi, Ruotsi ja Venäjä – oma ja naapurin nimi
Kirsti Aapala
Sanojen alkuperän tutkijat, etymologit, ovat vuosisatoja etsineet vastausta siihen, miksi kutsumme maatamme Suomeksi. Myös läheisten naapurimaidemme nimitykset kiinnostavat, sillä ne kertovat lähekkäin eläneiden kansojen yhteisestä menneisyydestä.
Sanojen taustaa