paikannimet
Albertvillen kisat
Saara Welin
Talviolympialaisten paikan nimi Albertville ääntyy ranskalaisittain [albervil], paino on viimeisellä tavulla. Tämä, niin kuin muutkin …
Artikkeli
Ruotsin paikannimien ääntämis- ja oikeinkirjoitusopas
Eeva-Liisa Stenhammar
Ruotsin Lantmäteriverket ja Svenska språknämnden ovat yhteistyönä laatineet uuden paikannimioppaan, jonka tarkoituksena on antaa ääntämis- …
Artikkeli
Asutusnimien taivutusohjeet
Ritva Liisa Pitkänen
Suomessa jotkut paikannimet taipuvat sisä- ja jotkut taas ulkopaikallissijoissa. Sanotaan Alastarolla mutta Ylistarossa, Laviassa mutta …
Artikkeli
Rodos vai Rhodos?
Uusi raamatunsuomennos on tuonut taas ajankohtaiseksi kysymyksen, olisiko suomessa syytä käyttää kirjoitusasua Rodos vai Rhodos. …
Suomen kielen lautakunta
Viron paikannimet suomen kielessä
Eeva Maria Närhi
Viimeaikaiset Baltian tapahtumat ovat tuoneet naapuriemme nimistön entistä useammin suomalaistenkin käyttöön. Mitä muotoja virolaisista paikannimistä tulisi käyttää? Tätä kysymystä pohtii nimitoimiston toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi.
Artikkeli
Soulista ja Dukakisista kirjoittaville ja puhuville
Eeva Maria Närhi
Olympialaisten lähestyessä on aika palauttaa mieleen kielilautakunnan päätös (17.3.86), jonka mukaan Korean tasavallan pääkaupungin nimi …
Artikkeli
Paikannimityyppi Ruonan Sydänmaa
Ritva Korhonen
Useimmat paikannimet sisältävät määritteen ja paikan lajia ilmaisevan perusosan, ja ne kirjoitetaan yhtäjaksoisiksi yhdysnimiksi (Haukijärvi, Haukijärvenoja). Paikannimen jälkiosa voi kuitenkin olla myös erisnimi, ja se on tarpeen ilmaista nimen kirjoitusasussa. Usein määrite voidaan liittää erisnimeen yhdysmerkkiä käyttäen ja säilyttää siten nimikokonaisuus hajottamattomana (Keski-Haukijärvi), mutta genetiivimääritteisiin nimiin yhdysmerkki ei käy (Haukisen Haukijärvi). Tämäntyyppisiä nimiä käsittelee kirjoituksessaan nimitoimiston tutkija Ritva Korhonen.
Artikkeli
Säätytalossa vai Säätytalolla?
Saara Welin
Kirjoittaja pysähtyy usein epätietoisena miettimään, pitäisikö kutsua yleisöä Karjalataloon vai Karjalatalolle, hotelli Aulankoon vai Aulangolle. Käytäntö horjuu joissakin nimissä, eikä kielitaju aina selvästi ohjaa jompaankumpaan taivutukseen. Tätä ongelmaa käsittelee seuraavassa nimitoimiston tutkija Saara Welin.
Taivutus ja johtaminen
Uudellamaalla, Vanhassakaupungissa ja Pitkälläsillalla
Aino Sinisalo
Adjektiivialkuisten paikannimien taivutuksen yleissääntönä on, että nimet taipuvat niin kuin asianomaisella paikkakunnalla paikallinen väestö on tottunut kutakin nimeä taivuttamaan. Sama nimi saattaa eri puolilla Suomea taipua eri tavoin. Vanhastaan nimiä on taivutettu ja taivutetaan yhä siten, että yhdysnimen molemmat osat ovat kongruenssissa eli mukautuneet samaan taivutukseen, esimerkiksi Isossakyrössä, Uudessakaupungissa. Tätä taivutustapaa on syytä edelleen noudattaa, siihenhän suomalainen korvamme on tottunut. Poikkeuksena on kuitenkin muutamia mukautumattomaan taivutukseen eli inkongruenssiin vakiintuneita nimiä, esimerkiksi Kaunissaaressa, Kylmäkoskella. Tällaisia taivutuskysymyksiä käsittelee nimitoimiston tutkija Aino Sinisalo tässä kirjoituksessa.
Taivutus ja johtaminen
Uusien nimien antamisesta ja vanhojen suojelemisesta
Eeva Maria Närhi
Paikannimien antamisen ongelmat vaihtelevat eri maissa. Kanadassa tai Australiassa on viranomaisten nimettävä suurten alueiden luonnonpaikkoja. …
Artikkeli