paikannimet
GT-tiekartasto yksissä kansissa
Eeva-Liisa Stenhammar
Karttakeskus julkaisi keväällä 1:200 000-mittakaavaiseen GT-karttaan perustuvan tiekartaston. Siinä on 156 tiekarttasivua, joiden mittakaava on …
Artikkeli
Paikannimien muutoksista Venäjällä ja sen naapurustossa
Eeva Maria Närhi
Erisnimet ovat kielen todellisia voimasanoja. Ne pystyvät varsinaisen päätehtävänsä, kohteensa yksilöimisen, ohessa paljoon muuhun. Entisen …
Artikkeli
Albertvillen kisat
Saara Welin
Talviolympialaisten paikan nimi Albertville ääntyy ranskalaisittain [albervil], paino on viimeisellä tavulla. Tämä, niin kuin muutkin …
Artikkeli
Ruotsin paikannimien ääntämis- ja oikeinkirjoitusopas
Eeva-Liisa Stenhammar
Ruotsin Lantmäteriverket ja Svenska språknämnden ovat yhteistyönä laatineet uuden paikannimioppaan, jonka tarkoituksena on antaa ääntämis- …
Artikkeli
Asutusnimien taivutusohjeet
Ritva Liisa Pitkänen
Suomessa jotkut paikannimet taipuvat sisä- ja jotkut taas ulkopaikallissijoissa. Sanotaan Alastarolla mutta Ylistarossa, Laviassa mutta …
Artikkeli
Rodos vai Rhodos?
Uusi raamatunsuomennos on tuonut taas ajankohtaiseksi kysymyksen, olisiko suomessa syytä käyttää kirjoitusasua Rodos vai Rhodos. …
Suomen kielen lautakunta
Viron paikannimet suomen kielessä
Eeva Maria Närhi
Viimeaikaiset Baltian tapahtumat ovat tuoneet naapuriemme nimistön entistä useammin suomalaistenkin käyttöön. Mitä muotoja virolaisista paikannimistä tulisi käyttää? Tätä kysymystä pohtii nimitoimiston toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi.
Artikkeli
Soulista ja Dukakisista kirjoittaville ja puhuville
Eeva Maria Närhi
Olympialaisten lähestyessä on aika palauttaa mieleen kielilautakunnan päätös (17.3.86), jonka mukaan Korean tasavallan pääkaupungin nimi …
Artikkeli
Uusien nimien antamisesta ja vanhojen suojelemisesta
Eeva Maria Närhi
Paikannimien antamisen ongelmat vaihtelevat eri maissa. Kanadassa tai Australiassa on viranomaisten nimettävä suurten alueiden luonnonpaikkoja. …
Artikkeli
Uudellamaalla, Vanhassakaupungissa ja Pitkälläsillalla
Aino Sinisalo
Adjektiivialkuisten paikannimien taivutuksen yleissääntönä on, että nimet taipuvat niin kuin asianomaisella paikkakunnalla paikallinen väestö on tottunut kutakin nimeä taivuttamaan. Sama nimi saattaa eri puolilla Suomea taipua eri tavoin. Vanhastaan nimiä on taivutettu ja taivutetaan yhä siten, että yhdysnimen molemmat osat ovat kongruenssissa eli mukautuneet samaan taivutukseen, esimerkiksi Isossakyrössä, Uudessakaupungissa. Tätä taivutustapaa on syytä edelleen noudattaa, siihenhän suomalainen korvamme on tottunut. Poikkeuksena on kuitenkin muutamia mukautumattomaan taivutukseen eli inkongruenssiin vakiintuneita nimiä, esimerkiksi Kaunissaaressa, Kylmäkoskella. Tällaisia taivutuskysymyksiä käsittelee nimitoimiston tutkija Aino Sinisalo tässä kirjoituksessa.
Taivutus ja johtaminen