lainasanat
Meri kuljettaa kieltä
virolaisia lainasanoja suomen murteissa
Sofia Björklöf
Viron murteisiin ja puhekieleen on lainautunut ja yleiskieleen on tietoisesti lainattu paljon sanastoa suomesta. Onko suomessa kuitenkaan virosta lainattuja sanoja?
Lainasanat
Vieraat sanat mukautuvat viroon – smuuti ja fail
Tiina Leemets
Lainasanat on usein tarpeen mukauttaa omaan kieleen, ellei sanalle löydy omakielistä vastinetta. Virossa on vanha perinne pyrkiä mukauttamaan vieraat sanat oman kielen ääntöasun mukaisiksi: englannin file, smoothie ja lobby ovat viroksi fail, smuuti ja lobi.
Lainasanat
Mikä on kampus?
Ulla Onkamo
Kysymys Mitä lainasana kampus tarkoittaa? Vastaus Kampus on lainasana, jonka taustalla on alun perin latinan …
Lainasanat
Helpdesk, help desk vai HelpDesk?
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Kirjoitetaanko suomeksi HelpDesk, help desk, helpdesk vai jotain muuta? Vastaus Sana on jo niin …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Lafka, mesta ja narikka
slangista tutut lainasanat murteissa
Anna Ryödi
Lafka, mesta ja narikka ovat venäläislainoja, joiden tiedetään kuuluneen Helsingin slangiin jo 1900-luvun alussa. Yhtä laajasti ei ehkä tiedetä, että samat sanat ovat lainautuneet venäjästä myös suomen murteisiin.
Murteet ja slangi
Helsingin slangisanojen etymologiaa
Klaus Laalo
Heikki Paunonen käsittelee Helsingin slangin lainasanojen alkuperää eli etymologiaa uusimmassa teoksessaan Sloboa Stadissa. Laajimmin ja …
Julkaisuja
Metrolla kaupunkiin
arjen sanojen lähteillä
Kirsti Aapala, Klaas Ruppel
Kaupunkilaisen arkiympäristöä kuvaavan sanaston juuret haarovat moneen suuntaan: murteisiin, muihin kieliin ja 1800-luvulle kiivaan kielenkehityksen aikakauteen.
Sanojen taustaa
Mikä skyr?
Henna Leskelä
Kysymys: Skyriin voi törmätä niin ruokakaupassa kuin suomenkielistä ruokaohjetta lukiessaankin.Onko sana suomea? Vastaus: Kasvava kuntoiluinnostus …
Kysyttyä
Sputnik ja muut niekat
Susanna Tavi
Runoniekka tarkoittaa runoilijaa, mutta mitä tarkoittaa Sputnik ja mitä yhteistä sillä on runoniekan kanssa?
Sanojen taustaa
Kieli muuttuu
rikkautta vai rappiota?
Riitta Korhonen, Hanna Lappalainen
Mitä mieltä ollaan kielen muuttumisesta, asiatekstien puhekielisyyksistä ja yleiskielen normeista? Kommentoivatko kielen asiantuntijat ja maallikkokielenkäyttäjät kieltä samalla tavalla? Tarkoittavatko he aina edes samaa asiaa puhuessaan kielestä? – Näitä kysymyksiä pohdimme kesällä 2013 toteutetun kyselyn tulosten valossa.
Tunteet ja asenteet