erikoisalojen kielet
Omaa vai vierasta?
Sari Maamies
Olen ollut runsaan vuoden verran Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin lääketieteen sanastolautakunnan jäsen. Lautakunnan tehtävänä on kehittää …
Artikkeli
Jouluevankeliumin Quirinius
Osmo Ikola
Helsingin Sanomien ”Kieli-ikkunassa” oli joulun alla (22.12.98) Taru Kolehmaisen kirjoitus ”Jouluevankeliumin kompastus”, jossa hän ihmettelee …
Keskustelua
”Geeniruoassa” ei ole aina vieraita geenejä: selkeintä on puhua muuntogeenisestä ruoasta
Risto Haarala, Tero Kivelä
Kysymys: Kun uutisissa kerrotaan geenitekniikan käytöstä ruoka-aineiden valmistuksessa, joutuu lukija ymmälle jo pelkästään terminologisen kirjavuuden …
Kysyttyä
Jokapäiväiset leipämme: panini ja ciabatta
Riitta Eronen, Sari Maamies
Ruoka-alan sanastoa käsiteltiin laajasti Kielikellossa 4/1997. Siinä julkaistu sanasto ei tietenkään voinut olla kattava, joten …
Kysyttyä
Miten lääketieteen suomea huolletaan?
Risto Haarala
Lääketieteen kieli on hyvä esimerkki siitä, että suomen kieli taipuu mitä vaativimpienkin erikoisalojen kieleksi, jos vain niin halutaan. Lääkärikuntamme kielellisillä harrastuksilla on jo pitkät perinteet, olihan Elias Lönnrotkin lääkäri. Erikoisalan kielen huolto ja kehittäminen vaatii kovaa työtä, luovuutta ja asialle omistautumista, sillä sanat eivät aina synny itsestään. Työ on kuitenkin tarpeellista, kuten varmaan kaikki olemme joskus kokeneet lääkärin vastaanotolla.
Erikoisalojen sanat
Divertikkeleitä vai pussukoita? – Lääketieteen kieli vuorovaikutuksessa
Markku Haakana, Liisa Raevaara
Keskustelunanalyysi on uudenlainen tapa tarkastella lääkärin ja potilaan kohtaamista. Kun vanhastaan on tutkittu paljolti sanastoa, on tutkimuskohteena nyt koko vuorovaikutus lainalaisuuksineen. Kun keskustelun kulkua tarkastellaan suurennuslasilla, hetki hetkeltä, päällekkäisyydet ja tauotkin huomioon ottaen, saadaan toisenlainen näkökulma siihen, miten lääkärin ja potilaan yhteisymmärrys syntyy tai jää syntymättä.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Tietotekniikan termitalkoot
Katri Seppälä
Tietotekniikan kehitys on nopeaa, ja samalla tekniikka arkipäiväistyy, muuttuu osaksi monen arkielämää ja -kieltä. Yhteinen, ymmärrettävä terminologia helpottaisi tekniikan hyväksikäyttöä, mutta miten uusille käsitteille saataisiin hyvät suomenkieliset nimet? Tehtävä on niin suuri, että kaikkien aiheesta kiinnostuneiden apua tarvitaan. Tekniikan alan sanastotyön asiantuntija Tekniikan Sanastokeskus kutsuukin seuraavassa kaikkia mukaan Tietotekniikan termitalkoisiin.
Erikoisalojen sanat
Mitä on tabbule?
Riitta Eronen, Sari Maamies
Tabbule on libanonilainen salaattiruoka, jossa on kuskusin tapaista bulguurivehnää, sitruunaa, tomaattia, sipulia, persiljaa, minttua yms. …
Lainasanat
Tilastokieli ”alentaa” ilmaisukykyä
Annastiina Viertiö
Parantua, heikentyä, lisääntyä, vähetä, tihetä, harveta – muutosta ilmaisevia verbejä on paljon. Kun kirjoitetaan tilastoista ja niiden osoittamista muutoksista, käytetään kuitenkin monesti vain verbejä nousta ja laskea. Tilastojen tulkitsijalta nimittäin unohtuu helposti, että arkipäivän maailmassa asioita tarkastellaan moniulotteisemmin eri näkökulmasta.
Sananvalinta
Merkillisiä mielenilmaisuja ;-)
Sari Maamies
Sähköpostiviesteissä ja Internetin keskustelupalstoilla käytettävä kieli on synnyttänyt omanlaisensa merkkikielen, ns. hymiöt (englanniksi smiley). Ne …
Kysyttyä