Siirry sisältöön

erikoisalojen kielet

Tv-uutisten kieli – kieli kansan palvelijana

Arvi Lind

Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 on julkaistu tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä ja numerossa 1/2003 loput kaksi.

Kieli ja työelämä

Akrobatiaa yleis- ja ammattikielen välillä

Jari Sivonen

Käytännön kielenhuoltotyössä törmää usein tapauksiin, joissa ammattikielinen tapa puhua on ristiriidassa yleiskielen suositusten kanssa. Niinpä erikoisalojen tekstiä muokatessaan kielenhuoltaja joutuu tasapainoilemaan yleiskielen suositusten ja ammattialan ilmaisutapojen välillä. Käsittelen eräitä arkkitehtikielen verbinvalintoja ja niihin liittyviä kielenhuollon suosituksia semanttisesta näkökulmasta.

Yleiskieli ja puhekieli

Set-top boxista tv-sovitin

Raija Moilanen

Kun taannoin alettiin mainostaa television uudenlaista, digitaalista tuotanto- ja jakelutapaa, ilmestyi keskuuteemme myös englanninkielinen termi …

Kysyttyä

Uusi Matkaviestinsanasto on valmistunut

Sirpa Suhonen

Erikoisalojen suomenkielisen sanaston kehittäminen on tärkeää työtä, joka vaatii onnistuakseen sekä kielen että kyseessä olevan alan asiantuntijoiden yhteistyötä. Tekniikan Sanastokeskuksella on pitkä kokemus erikoisalojen termien kehittämisestä. Sanastokeskuksen työn näkyviä tuloksia ovat mm. kirjoina julkaistavat monikieliset sanastot, joissa termit esitetään määritelmineen.

Artikkeli

Duuri ja molli

Taru Kolehmainen

Musiikista kirjoittavan on tunnettava erikoisalansa vakiintuneet merkintätavat. Kirjoittajan harmiksi eri maiden käytännöt poikkeavat toisistaan.

Artikkeli

”Ilveillys kahdessa näytelmässä”: 1800-luvun teatteritermejä

Silva Kiuru

1800-luku oli kielen voimakkaan kehityksen aikaa. Suomeksi julkaistiin yhä enemmän kirjallisuutta ja aihepiirit monipuolistuivat. Jos tarvittavaa sanastoa ei ollut, se oli luotava, ja on selvää, että uuden sanaston vakiintuminen vei aikansa. Teatterikielen sanaston kehitys on esimerkki siitä, miten nykyisin jokaiselle tutut termit eivät ensimmäisille näytelmien kirjoittajille olleet lainkaan itsestään selviä.

Vanha kirjakieli

Hengitys, kuntoutus ja rentoutus

Taru Kolehmainen, Riitta Niskanen

Kysymys: Uusia sanoja syntyy, lyhennellään, muokataan ja keksitään vauhdilla – ettei perässä pysy. Niin myös …

Kysyttyä

Mikä kumman tietoyhteiskunta?

Anna Uusitalo

Sanaan tietoyhteiskunta ei voi olla törmäämättä lähes päivittäin, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Sana saa erilaisia merkityssisältöjä ja tulkintoja sen mukaan, miten puhuja ja kuulija tulkitsevat todellisuutta.

Artikkeli

Jokapäiväiset leipämme: panini ja ciabatta

Riitta Eronen, Sari Maamies

Ruoka-alan sanastoa käsiteltiin laajasti Kielikellossa 4/1997. Siinä julkaistu sanasto ei tietenkään voinut olla kattava, joten …

Kysyttyä

Miten lääketieteen suomea huolletaan?

Risto Haarala

Lääketieteen kieli on hyvä esimerkki siitä, että suomen kieli taipuu mitä vaativimpienkin erikoisalojen kieleksi, jos vain niin halutaan. Lääkärikuntamme kielellisillä harrastuksilla on jo pitkät perinteet, olihan Elias Lönnrotkin lääkäri. Erikoisalan kielen huolto ja kehittäminen vaatii kovaa työtä, luovuutta ja asialle omistautumista, sillä sanat eivät aina synny itsestään. Työ on kuitenkin tarpeellista, kuten varmaan kaikki olemme joskus kokeneet lääkärin vastaanotolla.

Erikoisalojen sanat