Sanat
Mistä meille tuli jep-sana?
Aino Koivisto, Heini Lehtonen, Tomi Visakko
Tutkijoiden havaintojen mukaan jep-partikkelin käyttö on lisääntynyt viime vuosina erityisesti nuorten puheessa, ja se on saanut myös uusia tehtäviä keskustelussa. Lehtiaineistoista käy lisäksi ilmi, että jep on suomessa vanhaa tuontitavaraa.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Kielihistoriaa kevyellä mutta syvällisellä otteella
Henri Satokangas
Tiedetoimittaja Topias Haikalan teos Kielet ennen meitä istuttaa lukijan jutustelemaan kielentutkijoiden kanssa.
Julkaisuja
Töljy-nimen arvoitus
Marjatta Palander
Pohjois-Karjalan länsiosissa on useita Töljy-alkuisia paikannimiä, mutta sanan merkitys on nykypäivänä monille vieras.
Paikannimet
Pardon my French
valloittava englanti onkin ranskaa
Tuija Vertainen
Englannin kieli tuntuu valloittaneen suomalaiset työpaikat, kahvilat ja katukuvan. Yritysmaailmasta yleiskieleen levinnyt finglish ärsyttää monia. Kaikki suomen anglismit eivät kuitenkaan ole englantilaislähtöisiä, vaan niistä monen tarina alkaa keskiajan Ranskasta.
Sanojen taustaa
Asetutaan pöytään
Tuija Vertainen
Suomalaisessa ruokapöydässä käytetään ranskalaisia lainasanoja jo lautasia laitettaessa. Tässä kattauksessa avataan muutaman etenkin ruokailuun liittyvän sanan taustaa.
Sanojen taustaa
”Kaikenlaisia sätöksiä” Sätös-nimen taustaa
Marjatta Palander
Sätös-paikannimiä on vain kahden kunnan alueella, mutta sana on tunnettu laajemminkin Itä-Suomessa.
Paikannimet
Horsma, pientareiden purppuroija
Kirsti Aapala
Palokukkanen, tulihormu, häränhäntä – tienvarsien ja hakkuuaukioiden näyttävällä kasvilla on murteissa monta nimeä.
Murteet ja slangi
Kai vielä kohdataan?
Erkki Lyytikäinen
Substantiivi kohtaanto on periaatteessa oikein muodostettu johdos. Miksi se kuitenkin tuntuu oudolta? Tämän selvittämiseksi on tarpeen kohdistaa katse johdoksen muodostustapaan ja sen taustalla olevan kohdata-verbin rakenteeseen.
Taivutus ja johtaminen
Mikael Agricola ei keksinyt suomen kieltä – eikä näitä sanoja
Oskari Niskanen
Huhtikuun 9. päivänä vietetään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. Merkkipäivän tienoilla mediassa näkee Agricolasta kertovia ajankohtaisjuttuja, joissa visaillaan tämän kehittämillä sanoilla. Kestosuosikkeja ovat esimerkiksi jalopeura, kamelikurki ja luutarha. Mutta mitä sanoja Agricola oikeasti keksi ja ei keksinyt?
Vanha kirjakieli
Kiharat peruukissa ja lautasella
frisyyri ja peruukki
Tuija Vertainen
1700-luvulla muodissa olleiden peruukkien huoltaminen oli säntillistä työtä, jota saivat tehdä vain ammattifrisöörit. Peruukit eivät näy nykyarjessa samalla tavalla, mutta miten on friseeraamisen laita?
Sanojen taustaa
