Sanat
Suomi, Ruotsi ja Venäjä – oma ja naapurin nimi
Kirsti Aapala
Sanojen alkuperän tutkijat, etymologit, ovat vuosisatoja etsineet vastausta siihen, miksi kutsumme maatamme Suomeksi. Myös läheisten naapurimaidemme nimitykset kiinnostavat, sillä ne kertovat lähekkäin eläneiden kansojen yhteisestä menneisyydestä.
Sanojen taustaa
”Ilveillys kahdessa näytelmässä”: 1800-luvun teatteritermejä
Silva Kiuru
1800-luku oli kielen voimakkaan kehityksen aikaa. Suomeksi julkaistiin yhä enemmän kirjallisuutta ja aihepiirit monipuolistuivat. Jos tarvittavaa sanastoa ei ollut, se oli luotava, ja on selvää, että uuden sanaston vakiintuminen vei aikansa. Teatterikielen sanaston kehitys on esimerkki siitä, miten nykyisin jokaiselle tutut termit eivät ensimmäisille näytelmien kirjoittajille olleet lainkaan itsestään selviä.
Vanha kirjakieli
Kielen vuosituhannet
Ulla-Maija Kulonen
Mitä tuhat vuotta merkitsee kielen elämässä? Millaisia olivat tuhannen vuoden takaiset uudissanat, millaisessa kielimaisemassa Suomessa elettiin ajanlaskun alussa? Tutkija voi kulkea kielen kintereillä aina kuuden tuhannen vuoden taakse. Tuhannen vuoden takainen kuva on ehkä hahmotettavissa, mutta mitä kauemmas mennään, sitä hämärämmäksi käyvät ääriviivat. Hämmästyttävän tarkkoja yksityiskohtia voidaan kuitenkin erottaa. Kielen, ihmisen ja hänen kulttuurinsa muutos ja kehitys kiertyvät yhteen.
Sanojen taustaa
Ostoskeskus Puhoksen tarina
Taru Kolehmainen
”Puhoksen ostoskeskuksesta kaikki kätevästi. Puotinharjun Puhos Oy palvellut jo vuodesta 1965.” Näin mainostaa itseään helsinkiläinen ostoskeskus, jonka nimi kiinnittää huomiota. Paikannimiluettelon mukaan puhos on kylännimi itärajan tuntumassa Kiteellä. Mutta mitä yhteistä voi olla jollakin kaukaisella kylännimellä ja ostoskeskuksella?
Sanojen taustaa
Sanat kuin perhoset
Riitta Eronen
Tässä lehdessä kerrotaan toisaalla niistä suomen kielen vanhimmista sanoista, jotka ovat edelleen keskeistä sanastoamme. Kielessä elää yhtaikaa monenikäisiä sanoja, joista osa on myös aivan uusia muodosteita. Kaikkina aikoina sanojen joukossa on lisäksi vain lyhyen aikaa eläviä päiväperhoja. Erityisesti niitä tarkastelen seuraavassa.
Uudissanat
Pars pro toto
Arvo Salo
Ylen ykkösessä 20. tammikuuta 1998 kysyttiin Kielikorvalta, mistä tulee sana fiude. Maija Länsimäki arveli Heikki …
Murteet ja slangi
Sormet sormien lomahan
Kirsti Aapala
Monet ruumiinosien nimityksistä kuuluvat suomen kielen vanhimpaan omaperäiseen sanastoon. Ikää näille sanoille kertyy ainakin 7 …
Sanojen taustaa
Testataanko omaisuus?
Marjatta Palander
Verbi testata merkitsee yleiskielessä testin tai testien avulla tutkimista tai soveltuvuuden kokeilemista. Voidaan esimerkiksi testata …
Murteet ja slangi
Arvoituksellinen sikapiikki
Kirsti Aapala
Kirsti Aapala kirjoitti Kielikellossa 1/1992 (ks. Lue myös) morsiusneidon ja sulhaspojan lukuisista nimityksistä suomen murteissa. Yksi kirjoituksessa mainittu omalaatuinen morsiusneidon nimitys on sikapiikki, jonka alkuperä on hämärä. Kielikellon lukija Seija Immanen on kysynyt, onko sanasta saatu sittemmin lisää tietoa. Suomen sanojen alkuperä -teoksen toimittaja tutkija Kirsti Aapala on nyt selvittänyt sikapiikin arvoitusta.
Sanojen taustaa
Kansanomaiset puurot, vellit ja keitot
Maija Länsimäki
Keskeinen osa suomalaisten ruokataloudessa on vanhastaan ollut erilaisilla lusikkaruoilla: puuroilla, velleillä ja keitoilla. Eri alueilla …
Erikoisalojen sanat