Sanat
Kiinanšakki ja salamurha – virheitä ja jäänteitä
Jaakko Anhava
Ihmisruumiissa on surkastuneita jäänteitä varhaisemmissa kehitysvaiheissa tarpeellisista elimistä, kuten umpilisäke ja häntäluu. Kielessä taas jotkin sanat ovat jäänteitä vanhentuneesta käytännöstä tai käännösvirheestä.
Lainasanat
Sanojen puolielämää
Jaakko Anhava
Kamelikurkeen voi törmätä vanhoissa kirjoissa ja Aku Ankassa, muuten sama eläin on strutsi. Komeetta on nykyisin tutumpi sana kuin pyrstötähti, mutta ei sekään käytöstä täysin kadonnut ole. Kielen elävien ja vanhentuneiden sanojen välillä on kiintoisa harmaa vyöhyke.
Sanojen taustaa
Uudissanoja eläkeiässä
Taru Kolehmainen
Viime syksynä muisteltiin 60 vuotta sitten päättynyttä sotaa monin tavoin. Tämän kirjoituksen aihe liittyy samaan muisteluun – osittain myös tänä vuonna 60 vuotta täyttävän Kielitoimiston juhlintaan. Taru Kolehmainen tarkastelee sota-ajan ja sen jälkeisen jälleenrakennusvaiheen ilmiöitä heijastelevaa sanastoa.
Uudissanat
Mikä on roti?
Anna Sipilä
Puhekielessä kuulee sanottavan, että ”joku roti” pitää olla. Mikä onkaan tämä roti, jota vaaditaan milloin …
Kysyttyä
Mistä tulee poliisin vasikka?
Kaisa Häkkinen
Ensimmäisellä elinvuodellaan olevaa nautaa tai hirvieläimen poikasta merkitsevä vasikka on johdos vanhasta iranilaisperäisestä lainasanasta vasa, …
Kysyttyä
Omenasta on moneksi
Kirsti Aapala
Hedelmistämme tutuin, omena, on saanut aikanaan lainata nimeään myös perunalle. Mutta mitä ovatkaan lemmenomenat, ja millaisia tarinoita omenaan ja sen nimeen liittyy?
Sanojen taustaa
Rakkaiden lintujen monet nimet
Kirsti Aapala
Mihin perustuvat lintujen nimitykset? Miksi toisilla linnuilla on useita nimiä mutta toisilla vain yksi? Lintujen nimitysten aarreaitta on Kaisa Häkkisen hiljattain ilmestynyt laaja teos Linnun nimi; murteellisten nimitysten kirjon näkee suomen murteiden sana-arkistosta. Sanaston tutkija Kirsti Aapala tarkastelee seuraavassa joitakin lintunimistön luonteenomaisia piirteitä.
Kasvi- ja eläinlajien nimitykset
Suomen kieli, englannin mieli
Jaakko Anhava
Englannin vaikutus suomeen on niin valtaisa, että Ludwig Wittgensteinin tunnettu lausuma alkaa olla päivityksen tarpeessa: nykyään englannin kielen rajat merkitsevät maailmamme rajoja.
Muiden kielten vaikutus
Itsensä hukkaamisesta itsemurhaan
Taru Kolehmainen
Millaisin sanoin suomen kielessä on puhuttu ja puhutaan kuolemasta, jonka ihminen on itse itselleen aiheuttanut? Mikä on itsemurha-sanan historia?
Sanojen taustaa
Kaltoin kohdeltu sanajäänne
Matti Räsänen
Fraasissa kohdella kaltoin esiintyy suomen yleiskielessä muuten tuntematon sana kaltoin. Mistä se on peräisin? Kysymystä tarkastelee Matti Räsänen, joka jo aiemmin on selvitellyt fraaseja entistä ehompi, harva se päivä ja mennä mönkään.
Sanonnat ja fraasit