Sanat
Itsensä hukkaamisesta itsemurhaan
Taru Kolehmainen
Millaisin sanoin suomen kielessä on puhuttu ja puhutaan kuolemasta, jonka ihminen on itse itselleen aiheuttanut? Mikä on itsemurha-sanan historia?
Sanojen taustaa
Kaltoin kohdeltu sanajäänne
Matti Räsänen
Fraasissa kohdella kaltoin esiintyy suomen yleiskielessä muuten tuntematon sana kaltoin. Mistä se on peräisin? Kysymystä tarkastelee Matti Räsänen, joka jo aiemmin on selvitellyt fraaseja entistä ehompi, harva se päivä ja mennä mönkään.
Sanonnat ja fraasit
Sepivä ja silposuoninen – Elias Lönnrotin kasvisanoja
Kaarina Pitkänen
Mitä yhteistä on sanoilla hede ja emi tai puikea ja suikea? Ne ovat Elias Lönnrotin kasvitieteeseen tuomia sanoja. Miten ja mistä aineksista uudissanoja muodostettiin 1800-luvulla, ja pätevätkö samat periaatteet nykyisessäkin sanastotyössä?
Sanojen taustaa
Sisilisko
Kirsti Aapala
Sisilisko-nimelle on eri kielissä monia erilaisia äänteellisiä muunnoksia. Myös suomen kielen murteissa ja vanhassa kirjallisuudessa sisiliskoa tarkoittavasta sanasta on käytetty kymmeniä eri variantteja.
Sanojen taustaa
Jäähyväiset markalle
Taru Kolehmainen
Kansallinen rahamme, Suomen markka, sai väistyä EU-maiden yhteisen rahan euron tieltä. Taru Kolehmainen valottaa hieman …
Sanojen taustaa
Speltti, vehnää historian hämärästä
Taru Kolehmainen
Kielitoimiston neuvontapuhelimessa voi seurata aitiopaikalta myös erilaisten muoti-ilmiöiden tuloa ja leviämistä. Muodit liittyvät usein ruokaan, …
Kysyttyä
Entistä ehompi
Matti Räsänen
Nyky-yleiskielessä sana ehompi tunnetaan vain fraasista entistä ehompi. Mikä on eho-adjektiivin historia? Mitä eho oikeastaan tarkoittaa? Miten eho-sanan komparatiivimuoto ehompi on tullut kirjakieleen fraasin osaksi?
Sanonnat ja fraasit
Suomi, Ruotsi ja Venäjä – oma ja naapurin nimi
Kirsti Aapala
Sanojen alkuperän tutkijat, etymologit, ovat vuosisatoja etsineet vastausta siihen, miksi kutsumme maatamme Suomeksi. Myös läheisten naapurimaidemme nimitykset kiinnostavat, sillä ne kertovat lähekkäin eläneiden kansojen yhteisestä menneisyydestä.
Sanojen taustaa
”Ilveillys kahdessa näytelmässä”: 1800-luvun teatteritermejä
Silva Kiuru
1800-luku oli kielen voimakkaan kehityksen aikaa. Suomeksi julkaistiin yhä enemmän kirjallisuutta ja aihepiirit monipuolistuivat. Jos tarvittavaa sanastoa ei ollut, se oli luotava, ja on selvää, että uuden sanaston vakiintuminen vei aikansa. Teatterikielen sanaston kehitys on esimerkki siitä, miten nykyisin jokaiselle tutut termit eivät ensimmäisille näytelmien kirjoittajille olleet lainkaan itsestään selviä.
Vanha kirjakieli
Kielen vuosituhannet
Ulla-Maija Kulonen
Mitä tuhat vuotta merkitsee kielen elämässä? Millaisia olivat tuhannen vuoden takaiset uudissanat, millaisessa kielimaisemassa Suomessa elettiin ajanlaskun alussa? Tutkija voi kulkea kielen kintereillä aina kuuden tuhannen vuoden taakse. Tuhannen vuoden takainen kuva on ehkä hahmotettavissa, mutta mitä kauemmas mennään, sitä hämärämmäksi käyvät ääriviivat. Hämmästyttävän tarkkoja yksityiskohtia voidaan kuitenkin erottaa. Kielen, ihmisen ja hänen kulttuurinsa muutos ja kehitys kiertyvät yhteen.
Sanojen taustaa