Kysymys
Mikä on madonlakki?
Vastaus
Madonlakit ovat sieniä. Madonlakki ei ole minkään yksittäisen sienilajin nimitys, vaan käyttöyhteyden mukaan sillä voi olla erilaisia merkityksiä.
Tieteellisessä luokittelussa madonlakit (Psilocybe) ovat helttasieniin kuuluvia pieniä, ruskehtavia lahottajasieniä. Monet madonlakkilajit on luokiteltu huumausaineiksi niiden sisältämän psilosybiinin päihdyttävien vaikutusten vuoksi.
Kansankielessä madonlakki taas on ollut varsinkin ihmisen syötäväksi kelpaamattomien sienten yhteisnimitys. Sana on levikiltään selvästi läntinen. Itämurteiden puolelta tietoja on vain Pohjanmaan niin sanotun savolaiskiilan savolaismurteista, jotka kuitenkin ovat pohjaltaan läntisiä.
Läntisessä Suomessa sieniä on käytetty ihmisravinnoksi vähemmän kuin idässä, ja tätä seikkaa heijastaa myös jossain määrin halventavaksi tulkittava madonlakki-nimitys. Etelä-Pohjanmaan Teuvalla on tokaistu: Kuka nuata marollakkia viittii syärä! Hämeenkyröstä on peräisin tämä kuvaus: Opettajan paistaessa sieniä minä aattelin että kaikkia malollakkia häntä pitee syämän, ja oksensin kauheesti. Pohjoisimmissa murteissamme käytetään läheistä sanaa matolakki: net ̮on kaikkis sienet matòlakkia nimeltään, on Kolarissa kerrottu.
Syötävistä sienistä on osassa itä- ja länsimurteita käytetty sanaa ihmissieni. Limingassa on sanottu: Nämön kaikki ihimissienijä eikä mittään mavonlakkeja. Sienten syötävyyden merkkinä on monin paikoin pidetty maitiaisnestettä eli maitoa: jos sieni erittää maitoa, voi sen syödä. Näin on ajateltu myös Myrskylässä: maitohaa siit pissahtaa jos on ihmissienii.
Laajalti länsimurteissa mutta myös idän puolella savolaismurteissa taas on käytössä sana lehmänsieni, jolla tarkoitetaan erityisesti tatteja ja niiden lisäksi myös muita lehmille kelpaavia mutta ihmiselle kelpaamattomia sieniä. Lehmänsieni-sanan rinnalla on eri alueilla aimo liuta samantapaisia nimityksiä, muun muassa lehmilöpö, lehmänlöllö ja yleiskielestäkin tunnettu lehmäntatti.
Sieniryhmän nimitys tatti taas on historialtaan kiintoisa: se on ilmeisesti samaa perua kuin viron sana tatt, jonka merkitys on ’lima, räkä’; esimerkiksi tattnina on ’räkänokka’. Viron tatt-sanaperheessä on kuitenkin myös sieniin viittaavia sanoja: tatikas merkitsee paitsi voitatin sukuisia sieniä (Suillus) myös limaisia sieniä yleisemmin.
Sanat madonlakki, ihmissieni ja lehmänsieni Suomen murteiden sanakirjassa:
madonlakki(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
ihmissieni(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
lehmänsieni(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Lue myös
Kalle Järvelä: Sienitietoa vanhassa kirjasuomessa (Kotuksen Elävät päät -blogi 22.9.2023)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)