kasvien nimet
Horsma, pientareiden purppuroija
Kirsti Aapala
Palokukkanen, tulihormu, häränhäntä – tienvarsien ja hakkuuaukioiden näyttävällä kasvilla on murteissa monta nimeä.
Murteet ja slangi
Oikeen tuhti pappi ja häjyn näkööne
Minna Salonen
Entisajan kyläyhteisöissä pappi on ollut huomattava hahmo. Suomen murteiden sana-arkiston tiedot pappi-sanasta ja papin-alkuisista yhdyssanoista kertovat omaa tarinaansa siitä, millaista seurakuntalaisten ja papin yhteiselo on ollut ja millaisia mielikuvia ammattiin on liitetty.
Murteet ja slangi
Korreet jorriinit
Riikka Tervonen
Syyskesällä hehkuvilla daalioilla on monta väriä, muotoa ja nimitystä. Murteissa kukoistaa joriini-nimi eri asuineen.
Murteet ja slangi
Monenlaisia madonlakkeja
Heikki Hurtta
Kysymys Mikä on madonlakki? Vastaus Madonlakit ovat sieniä. Madonlakki ei ole minkään yksittäisen sienilajin nimitys, …
Murteet ja slangi
Muistetaan muikkuja
Kirsti Aapala
Muikku on tärkeä ja arvostettu ruokakala, jolle on aikojen kuluessa kehittynyt useita eri nimityksiä. Järvien ja meren lisäksi muikeita muikkuja voi löytää myös kuivalta maalta.
Murteet ja slangi
Luontoa tutkimassa
Sari Maamies
Suomen murteiden sanakirjan sana-artikkelissa hän on kymmenen merkitysryhmää, jotka kuvaavat tämän pronominin erilaisia käyttötapoja. Sanakirjasta …
Toimitukselta
Kukkivat paikannimet
Tiina Manni-Lindqvist
Kanervakylät sijaitsevat kangasmailla ja Kulleripellon kosteassa maassa kasvaa kulleroita. Millaisia ovat kasvin nimen sisältävät paikannimet ja mitä nimet kertovat kohteistaan? Nimen tausta ei aina ole se, miltä se pinnalta katsoen näyttää.
Paikannimet
Palsameista anopinkieliin
huonekasvien nimien kertomaa
Kirsti Aapala
Monien huonekasvien nimet ovat lainatavaraa, ja nimeämisperiaatteena on käytetty niin paikannimiä, historiallisia henkilöitä kuin vaikkapa kasvin ulkonäköä tai kasvutapaakin. Kasvien suomenkielinen nimistö vakiintui 1900-luvun mittaan.
Sanojen taustaa
Ruusu ei ole aina ruusu
Kirsti Aapala
Alppiruusu, jouluruusu, salkoruusu ja moni muu kasvi on aikanaan nimetty ruusuksi, vaikka kasvitieteellisesti ne eivät ole ruusuja. Nimeämisen perusteeksi on riittänyt, että kukka on näyttävä tai tuoksu hurmaava.
Sanojen taustaa
Hiirenhännästä sammaltähteen
kansanomaisia kasvien nimiä
Merja Leppälahti
Kasvien kansanomaiset nimitykset ovat syntyneet eri tavoin. Ne kertovat paitsi kasvien ulkonäöstä ja kasvupaikasta myös uskomuksista ja käyttötavoista.
Kasvi- ja eläinlajien nimitykset
