Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Internetiin vai Internettiin? – kielineuvontaa sähköisesti

Mari Tuukkanen, Joanna Vihtonen

Tietotekniikka on muuttanut monin tavoin myös kielitoimiston arkipäivää. Yksi yleisön havaittavissa olevista muutoksista on kielineuvontapalvelumme sähköistyminen. Tutun ja tunnetun — ja ruuhkaisen — puhelinpalvelun rinnalla on nykyisin mahdollista kysyä kieliasioista myös sähköpostitse. Välineen vaihtuminen ei näytä kovin paljon vaikuttavan kysymysten luonteeseen; ongelmanaiheet tuntuvat olevan aika samat niin sähköpostikysymyksissä kuin puhelimessakin. Kielitoimistossa kesällä 1997 työskennelleet suomen kielen opiskelijat Mari Tuukkanen ja Joanna Vihtonen tarkastelevat seuraavassa sähköisestä kielineuvonnasta saatuja kokemuksia.

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Johtaja ja rouva ja muita tittelipulmia

Salli Kankaanpää

Kielitoimiston neuvonnasta kysytään silloin tällöin, miten kirjekuoriin tai käynti- ja kutsukortteihin merkitään nimi ja titteli. Pulmia aiheutuu etenkin silloin, kun titteleitä on enemmän kuin yksi tai kun kirje tai kutsu halutaan osoittaa kahdelle. Mihin järjestykseen tittelit kirjoitetaan? Miten menetellään, jos halutaan kutsua henkilö puolisoineen?

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Mennään Kämpiin!

Riitta Eronen, Sari Maamies

Hotellin nimi Kämp ääntyy nykyhelsinkiläisten suussa ä:llisenä; suomenruotsalaiset ääntävät sen [kemp]. Taipuneissa muodoissa kuuluu äännettäessä …

Kysyttyä

Verkossa

Riitta Eronen

Maatalouslehdessä mainostetaan verkkokurssia. Mistä on kyse? Ei kalaverkon kutomisesta eikä kalastustekniikoista, vaan siitä, että viljelijöitä …

Uudissanat

Grapehedelmä vai kreippi? – b, d ja g suomen kielessä

Vesa Jarva

Kielikellon palstoilla käytiin pari vuotta sitten vilkasta keskustelua b:n, d:n ja g:n ääntämisestä. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksen tutkija Vesa Jarva sai siitä kipinän tutkimukseen, jossa hän selvitti, kuinka joukko eri-ikäisiä ja -taustaisia suomalaisia ääntää nämä äänteet vapaamuotoisessa puhetilanteessa. Seuraavassa kirjoituksessa hän selostaa tutkimuksensa keskeisiä tuloksia ja esittää oman näkemyksensä tästä tunteitakin herättävästä aiheesta.

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Sulkeet

Erilaisista sulkeista käytetään tavallisimmin kaarisulkeita; muita sulkeita ovat hakasulkeet ja aaltosulkeet ja kulmasulkeet (pienempi kuin …

Merkit, numerot ja lyhenteet

Yhdysmerkki –

Yhdysmerkki (-) (eli yhdysviiva eli tavuviiva) on lyhyempi kuin ajatusviiva (– ja —). Tekstinkäsittelylaitteiden ja …

Merkit, numerot ja lyhenteet

Yhdysnimien taivutus

Saara Welin

Porilainen Antti Pekola kysyy kotikaupunkinsa paikannimien taivutuksesta. Kysymys on alun perin lähetetty monien Kielikellonkin lukijoiden …

Keskustelua

Aikataulukon arvoitus: suomen tempussysteemin perusteita

Erkki Lyytikäinen

”Viimeisten kiusausten säveltäjä kuoli”, otsikoi Helsingin Sanomat akateemikko Joonas Kokkosen kuolinuutisen viime vuoden lopulla. Lehdistössä …

Verbit

Fileetä vai ”filettä” – ruoka-alan sanojen taivutuksesta

Riitta Eronen

Ruoasta kirjoittavat, kuten muutkin, törmäävät joskus sanojen taivutusongelmiin. Varsinkin vierasperäisen sanaston taivuttaminen saattaa olla mutkikasta, …

Taivutus ja johtaminen