Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Ruusu on ruusu – kasvien ja eläinten nimistä
Riitta Hyvärinen
Kasvi- ja eläinkunnan piiriin kuuluva nimistö aiheuttaa joskus ongelmia. Vaikka esimerkiksi koirarotujen nimien kirjoittaminen on melko vakiintunutta, ei ole helppoa erottaa toisistaan kasvien tieteellisiä nimiä ja lajike- ja kauppanimiä. Niinpä myös niiden oikeinkirjoitus on hankalaa.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
tarjooma
Raija Moilanen
Monet yritykset, erityisesti huipputekniikan osaajat, käyttävät myymiensä palvelujen ja tuotteiden kokonaisuudesta sanaa tarjooma. Esimerkkejä: yrityksen …
Kysyttyä
Tavun rajat
Taru Kolehmainen
Taru Kolehmainen on aikaisemmin käsitellyt tavuttamisen asemaa lukemaan opetuksessa (Tavaamisesta tavuttamiseen, Kielikello 3/2001, ks. Lue myös). Nyt hän jatkaa aiheesta tarkastelemalla erityisesti tavutukseen liittyviä käytännön ongelmia sekä sitä, mihin tavutusta tarvitaan.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Valtionhallinnon nimien alkukirjaimet
Pirjo Hiidenmaa
Valtion hallinto koostuu useanlaisista laitoksista, eivätkä laitosten nimet ole keskenään samanlaisia. Ei ole myöskään yhtä periaatetta, jonka mukaan nimien kirjoitusasu aina voitaisiin määrittää.
Hallinnon nimet
Venäjän kielen siirrekirjainnus eri kielissä
Sirkka Paikkala
Uutistoimitukset välittävät venäläisiä nimiä muillakin kielillä kuin venäjäksi, eikä alkuperäistä venäläisin kirjaimin kirjoitettua nimeä ole …
Merkit, numerot ja lyhenteet
”Harvoin esiintynevä verbimuoto”, mahdollinen vai mahdoton?
Tarja Riitta Heinonen, Heikki Kangasniemi
Kysymys: Onko suomessa aktiivin 1. partisiipin potentiaalia? Voidaanko pitää käypinä sellaisia ilmauksia kuin sanomalehdestä poimittu …
Verbit
Euron tunnus numeron jäljessä
Aino Piehl
Euron tunnus € merkitään suomen kielessä numeron jälkeen, kuten markan lyhenne mk ja muutkin mittayksikön …
Kysyttyä
Harva se viikko
Matti Räsänen
Suomen kielen ilmaustyypin ”harva se x” merkitystä ei voi ymmärtää pelkkien sanojen perusteella, vaan muiden fraasien ja idiomien tapaan se on vain opeteltava. Silti on myös kiinnostavaa tietää, miten kieleen on syntynyt juuri tällainen rakenne.
Sanonnat ja fraasit
Jokapäiväiset subjektimme ja predikaattimme
Pekka Lammivaara
Kieliopin osuus on vähentynyt äidinkielenopetuksessa. Kielioppia – sanaluokkia ja lauseenjäsennystä – on pidetty vaikeana. Pekka Lammivaara esittää, että yksi syy siihen saattaa olla teorian ja arkiajattelun etäisyys.
Rakenteet
Jos kautta-sanaa ei olisi?
Raija Lehtinen
Pientä sanaa ”kautta” käytetään usein lauserakenteissa, joissa jokin muu ilmaus olisi selvempi. Aihetta tarkastelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan äidinkielen lehtori Raija Lehtinen.
Rakenteet