Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Jokapäiväiset subjektimme ja predikaattimme
Pekka Lammivaara
Kieliopin osuus on vähentynyt äidinkielenopetuksessa. Kielioppia – sanaluokkia ja lauseenjäsennystä – on pidetty vaikeana. Pekka Lammivaara esittää, että yksi syy siihen saattaa olla teorian ja arkiajattelun etäisyys.
Rakenteet
Jos kautta-sanaa ei olisi?
Raija Lehtinen
Pientä sanaa ”kautta” käytetään usein lauserakenteissa, joissa jokin muu ilmaus olisi selvempi. Aihetta tarkastelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan äidinkielen lehtori Raija Lehtinen.
Rakenteet
Kaksipuolinen mutta oikeanpuoleinen
Riitta Eronen
Yhdyssanan jälkiosana esiintyy kaksi erilaista substantiivista puoli saatua adjektiivijohdinta: -puoleinen ja -puolinen. Joskus on vaikea …
Kysyttyä
Komparaation keinot – voiko ruusukin olla ruusumpi?
Riitta Eronen
Äidinkielinenkään suomen kielen käyttäjä ei aina ole ihan varma vertailuasteiden oikeasta muodosta: onko jäätelö sulempaa vai sulampaa ja pitääkö sanoa tanakka, tanakampi, tanakin, vai olisiko superlatiivi sittenkin tanakoin? Vertailuasteiden käyttöä on Kielikellossa aikaisemmin käsitellyt Matti Punttila vuonna 1988 (Vertailun vaikeuksia. Vertailuasteen muodostamisesta ja valinnasta, ks. Lue myös). On siis jo aika palata asiaan, varsinkin, kun jotkin ohjeista ovat hiukan muuttuneet ja väljentyneet.
Rakenteet
Luovutaanko aggressiosta?
Matti Räsänen, Heikki Summanen
Psykologian tohtori Timo Lajunen antoi jokin aika sitten näyteluennon dosentuuria varten aiheenaan aggressiivisuus liikenteessä. Esitelmäkalvoissaan …
Keskustelua
Mainitunlainen ja viimeksi mainitun lainen
Riitta Eronen
Suomessa on itsenäinen sana lainen, joka tarkoittaa samaa kuin kaltainen. Niinpä sellaiset ilmaukset kuin Pariisin …
Kysyttyä
Mennessä
Jussi Kallio
Määräajan päättymistä ilmaiseva rakenne johonkin mennessä aiheuttaa jatkuvasti epäselvyyksiä, jopa riitoja. Mikä olisi luontevin tapa tulkita ja käyttää sitä, jotta riidoilta vältyttäisiin.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Ongelmakirjain q
Jaakko Anhava
Q-kirjainta käytetään eri kielissä eri tehtäviin. Se aiheuttaa joskus ääntämisongelmia ja väärinkäsityksiä. Taru Kolehmainen kirjoitti …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Ongelmakirjainten ääntäminen: kuu ja set
Heikki Hurtta
Jaakko Anhava kirjoittaa q-kirjaimen ääntymisestä eri kielissä (ks. Lue myös). Tässä kirjoituksessa Heikki Hurtta jatkaa …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Pilvin vai Pilven – etunimien ja appellatiivien ristivetoa
Pirjo Mikkonen
Tämän vuosituhannen luonteeseen kuuluu toisaalta etsiä lapsille mitä oudoimpia vierasnimiä, toisaalta palata vanhoihin omankielisiin nimiin. Lapsilleen nimiä harkitsevien vanhempien isovanhemmat ja jopa isoisovanhemmat saavat nyt pieniä kaimoja. Kun nimeen sisältyy selvästi suomen kielen appellatiivi, törmätään tuon tuosta taivutusongelmiin.
Taivutus ja johtaminen