Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Potilaalla on oireita – lääkäriadessiivi

Riina Klemettinen

​​​​​​​Luultavasti jokainen lääketieteen kielen kanssa askaroiva on kuullut niin sanotusta lääkäriadessiivista ja arvatenkin saanut neuvon välttää sitä. Monesti adessiivi on kuitenkin lääketieteellisessäkin tekstissä sopiva sijamuoto halutun merkityksen ilmaisemiseen.

Rakenteet

Miniatyyrihahmoja: lääkäri, hoitaja ja potilas.

Toisiksi hienoin suurilta osin: i-tartuntoja
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Toiseksi suurin ja monelta osin ovat kaksi hyvin erityyppistä rakennetta, joilla on kuitenkin jotain yhteistä. Molemmissa on nimittäin vain pääsanassa i (suurin, osin), jolla on selvä tai ehkä joskus vähemmänkin selvä kieliopillinen tehtävä. Käytössä kuitenkin näkee myös ilmauksia, joissa määrite näyttää osin mukautuneen pääsanaan: toisiksi suurin ja vaihtelevissa määrin. – Millaisesta ilmiöstä on kyse?

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Tunturin rinteellä ruska. Varvut hohtavat punaisina.

”Sekä suolaista ja makeaa”
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Tarjolla on sekä suolaista että makeaa: näin muodostetaan parikonjunktion sisältävä rinnastus yleiskielessä. Tällaisten ilmausten sijaan näkee myös asiateksteissä kuitenkin käytettävän lisäksi rakennetta ”sekä suolaista ja makeaa” ja joskus jopa pelkkää että-rinnastusta ”suolaista että makeaa”. Mistä on kyse?

Yleiskieli ja puhekieli

Talvinen maisema hämärän laskeutuessa.

Kielineuvonnan vuosi 2020

Riitta Korhonen

Kielitoimiston neuvonnasta kysytään vuosittain mitä moninaisimpia kysymyksiä sekä puhelimitse että sähköpostitse. Neuvojat ovat kielen ja kielenkäytön asiantuntijoita, jotka vastaavat osaan kysymyksistä rutiinilla, mutta välillä vastaamiseen tarvitaan kollegoiden apua. Tarvittaessa kysyjä myös ohjataan toisaanne kyseisen erikoisalan varsinaisten asiantuntijoiden puoleen.

Rakenteet

Rankin kisa ikinä, harvinaisin ilmiö koskaan

Henna Makkonen-Craig

Tarkastelemani ilmaustyyppi ”paras ~ rankin ~ harvinaisin X ikinä” esiintyy usein nettitekstien otsikoissa. Sitä käytetään kuvattaessa inhimillistä, usein henkilökohtaista kokemusta. Ilmaustyyppiä motivoi ajallemme tyypillinen tarve esittää kärjistyksiä. Lisäksi se kielii englannin kielen vaikutuksesta.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Hiihtäjä kontallaan lumessa, sukset vielä jalassa.

Epätavallisia vertailumuotoja: harvaan asutumpi vai harvemmin asuttu?

Sari Maamies

Uutisessa kerrottiin, että ”Suomen harvaan asutuimman kunnan koko lukio mahtuu yhteen huoneeseen”. Ilmauksen ”harvaan asuttu” superlatiivimuoto ”harvaan asutuin” kiinnittää huomiota: miten vertailumuodot muodostetaan tällaisista sanoista?

Rakenteet

Pilkku väärässä paikassa

Jussi Pahikkala

Tiedotusvälineissä näkee nykyisin paljon kirjoittajien pyrkimystä muodostaa selvempiä lauserakenteita lisäämällä lauseeseen pilkku, eritoten lauseenalkuisen lauseenvastikkeen …

Merkit, numerot ja lyhenteet

Kotikotiin syömään ruokaruokaa

Vilma Vartiainen

Toistosanoissa – kuten kotikoti – sama sana toistuu kahdesti. Toistosanalla voi korostaa esimerkiksi ilmiön tyypillisyyttä tai voimakkuutta.

Rakenteet

Poika nimeltä Päivi

Henna Leskelä

Kysymys Voiko sanoa mies nimeltä Hannu, vai onko vain mies nimeltään Hannu suosituksen mukainen vaihtoehto? …

Rakenteet

Someaktivisti ja tasavallan presidentti
Tittelit ja niiden taivuttaminen

Sari Maamies

Kun erisnimeä taivutetaan lauserakenteen vaatimalla tavalla, nimen seurana esiintyvät tittelit eli nimikemääritteet – sellaiset kuin kasvatustieteen maisteri, pianisti ja tullikoira – joko taipuvat tai jäävät taipumatta. Milloin titteli taipuu erisnimen mukana, entä milloin se jää perusmuotoon?

Taivutus ja johtaminen

Kyltti talon seinässä: "Tasavallan presidentti Risto Ryti aloitti lakimiesuransa tässä talossa v. 1910."