Kielimuodot
Kertomuksia lapsista ja lasten määristä
Virastojen toimintakertomusten muutoksia
Essi Lehtinen
Vanhoista sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomuksista voi löytää mielenkiintoista virkakieltä, jossa toimijoina ovat ihmiset. Siinä, missä ennen kerrottiin ”köyhistä ja orvoista lapsista”, kerrotaan nykyisin ”huostassa olevien lasten kokonaismäärästä”.
Virka- ja lakikieli
Mistä puhutaan, kun puhutaan laadusta?
Salla Niemi
Laadusta puhutaan monenlaisissa yhteyksissä. On laatutyötä, laadunarviointia, laatujohtamista, laatustrategioita ja laatupalkintoja. Laatua arvioidaan, valvotaan, tarkkaillaan ja parannetaan. Mistä nämä laatu-sanat ovat tulleet kieleen, ja mistä ne kertovat?
Virka- ja lakikieli
Säädöskielen mies-loppuiset sanat
Kaisa Karppinen
Sukupuolen ja kielen suhteesta on eri näkemyksiä. Toisten mielestä kieli heijastaa ja luo eri tavoin sukupuolten välistä epätasa-arvoa, toisten mielestä kielellinen epätasa-arvo on myytti. Oltiinpa asiasta mitä mieltä tahansa, kielen maskuliinisuus ei ole vain yleiskielen piirre, vaan se on tavallista myös ajantasaisessa säädöskielessä.
Virka- ja lakikieli
EU-kieli puhutti Tieteiden talossa
Inkaliisa Vihonen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen järjestämä Vuosikymmen EU-suomea -seminaari kokosi toistasataa EU-kielestä kiinnostunutta 26. syyskuuta 2006. Tieteiden …
Virka- ja lakikieli
Ikkunat auki EU:hun
Inkaliisa Vihonen
Suomen liittymisestä Euroopan unioniin on ehtinyt vierähtää jo runsas vuosikymmen. EU-kielen parissa työskennelleet kertovat, millaisia vaikutuksia jäsenyys on tuonut mukanaan.
Kääntäminen ja tulkkaus
Näkyvätkö laissa direktiivien jäljet?
Aino Piehl
EU-direktiivien vaikutuksesta suomalaisten säädösten kieleen on keskusteltu EU-jäsenyyden alkuajoista lähtien. Monet ovat epäilleet, että suomalaiset lait ovat nyt direktiivien vuoksi ottaneet taka-askelia. Onko aihetta epäilyyn?
Virka- ja lakikieli
Selkeyden ja ymmärrettävyyden puolustaja
Haastateltavana Esko Koivusalo
Salli Kankaanpää
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen perustamisen jälkeen ensimmäinen Kielitoimiston johtaja ja Kielikellon päätoimittaja oli Esko Koivusalo, joka jatkoi näissä tehtävissä vuoteen 1990. Esko Koivusalo kertoo tuon ajan kielenhuollosta. Haastattelijana on Kielitoimiston tutkija Salli Kankaanpää.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Suomella pärjää unionissakin
Inkaliisa Vihonen
Suomen puheenjohtajakausi Euroopan unionissa käynnistyi heinäkuun alussa Suomen puolivuotisen vetovastuukauden teemojen esittelyllä Euroopan parlamentissa. Ilahduttava …
Kääntäminen ja tulkkaus
Jokapäiväisten tekstien äärellä
Riitta Eronen
Suomessa melkein kaikki ovat luku- ja kirjoitustaitoisia. Useimmat käyttävät näitä taitojaan myös työssään. Miksi sitten …
Toimitukselta
Valmiit tekstipohjat kirjoittamisen apuna
Kati Liikamaa-Pasma, Ulla Tiililä
Julkishallinnon laitoksissa ja liike-elämässä asiakkaille tarkoitetut tekstit laaditaan nykyään tavallisesti valmiista katkelmista koostaen. Millaisia tekstejä näin syntyy? Mitä haittaa ja hyötyä valmiista pohjista on kirjoittamiselle? Esimerkit ovat valtaosin Kelan eri toimistojen sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston päätöksistä.
Virka- ja lakikieli