Siirry sisältöön

Kielimuodot

Kuka muuttaa virkakieltä ja miten?

Vesa Heikkinen, Pirjo Hiidenmaa

Virkakielen vaikeaselkoisuuteen tarttuvat, syystäkin, tuolloin tällöin niin kielenhuoltajat, virastojen asiakkaat kuin itse virkatekstien kirjoittajatkin. Kielen toivottaisiin olevan entistä selkeämpää, avautuvan helpommin ja muistuttavan muista yhteyksistä tuttuja kirjoitustapoja. Virkakielellä on historiansa ja virastoilla käytänteensä, jotka ylläpitävät vakiintuneita esitystapoja ja hidastavat muutoksia. Silti virkatyö ja -kieli muuttuvat – mutta mihin suuntaan?

Virka- ja lakikieli

Kansaneläke-etuus – politiikkaa pienillä sanoilla?

Ulla Tiililä

Yhdyssanat ovat tyypillisiä suomen kielelle, mutta kielenhuoltaja löytää teksteistä turhiakin yhdyssanoja tai yhdyssanojen osia. Suunnittelutoiminnan tilalle suositellaan pelkkää suunnittelua ja kodinhoitotoimintakin voisi olla pelkkää kodinhoitoa. Turhien yhdysosien karsiminen ei ole pelkkää kosmeettista korjailua, sen hoksaavat myös valveutuneet kielenkäyttäjät.

Tunteet ja asenteet

Kiiloja ja sokkeloita. Säädöskielen virke- ja lauserakenteen ongelmia

Asta Virtaniemi

Kielikellon viime numero oli kokonaan omistettu virkakielen huollolle. Jatkamme aiheen käsittelyä tässä ja ensi vuoden ensimmäisessä numerossa. Filosofian maisteri, oikeustieteen ylioppilas Asta Virtaniemi selvittelee seuraavassa vuoden 1989 säädöksissä havaitsemiaan kielen ongelmia.

Rakenteet

Mikä virkakielikoulutuksessa kiikastaa

Katariina Iisa, Aino Piehl

Viime vuosina on viranomaisten kielenkäytön kohentaminen ollut yksi kielenhuollon päätehtäviä. Jo ennen kuin valtioneuvosto kymmenen vuotta sitten antoi virkakielipäätöksen (497/82), oli kielitoimisto järjestänyt kielenkäytön koulutusta sellaisissa virastoissa, joissa viranhaltijat olivat itse kiinnostuneita ammattitaitonsa tämän puolen parantamisesta. Valtioneuvoston annettua viranomaisten kielenkäytön parantamiseen velvoittavan päätöksen 23.6.1982 kielenkäyttökoulutuksen kysyntä kasvoi suuresti. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on päätöksen mukaan kielen asiantuntija kielenkäytön kehittämisessä, ja se on järjestänyt julkishallinnon virkamiehille suomen ja ruotsin kielenkäyttökoulutusta, kielitoimisto suomen kielen koulutusta vuosittain viitisensataa tuntia. Seuraavassa kielitoimiston kouluttajat Katariina I i s a ja Aino P i e h l esittävät ajatuksia, jotka heidän mielestään pitäisi ottaa virkakielikoulutuksessa huomioon.

Virka- ja lakikieli

Virkakielen osalta

Aino Piehl

Asiateksteissä välähtävät tiheään pienet sanat, jotka käytöltään muistuttavat postpositioita, esimerkiksi osalta, kannalta, kohdalla, ohella, puitteissa. …

Virka- ja lakikieli

Kriisitilanteen tiedotuksen kieliongelmat

Esko Koivusalo

Kun Tšernobylin kaupungissa Neuvostoliitossa sattui 26.4.1986 ydinvoimalaonnettomuus, ydinsaastetta kulkeutui laajalle alueelle ja laskeutui mm. Suomeen. …

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Mitä hyvältä lakitekstiltä vaaditaan?¹

Antti Kivivuori

Lait ovat yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineitä. Niillä ohjataan kansalaisten ja viranomaisten käyttäytymistä. Niillä siirretään kansantaloudessa syntyviä …

Virka- ja lakikieli