Kielimuodot
Tekijät ja lukijat tekstien välissä
Vesa Heikkinen
Viranomaisten tekstejä on syytetty vaikeaselkoisiksi ja kapulakielisiksi. Syitä on etsitty virkakielen tyypillisistä piirteistä, mm. monimutkaisista lauserakenteista. Mikään rakenne tai teksti ei kuitenkaan synny tyhjästä. Nykyiset tekstintutkijat kysyvätkin, voiko tekstin ymmärtää, jos ei tiedä, mikä on sen suhde toisiin teksteihin ja miksi teksti on tehty? Tekstien väliseen merkitysten pöheikköön eksyy joskus niin tekstin tekijä kuin lukijakin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
EU-ohjelmien nimet taipuvat suomen kieleen
Aino Piehl
Lyhennesanojen joukossa muodostavat oman ryhmänsä erilaiset hankkeiden ja ohjelmien nimien lyhenteet. Euroopan unionin piirissä lyhennenimiä on runsaasti. Miten niitä tulisi käsitellä tekstissä?
Merkit, numerot ja lyhenteet
Euroopan unionin sisällä on monta Euroopan yhteisöä
Helena Rautala, Kimmo Tuomaala
Kuka enää muistaa, että Suomessa pohdittiin aikoinaan ankarasti, liitytäänkö Euroopan unioniin vai Euroopan liittoon? Unioni eli helppo lainasana voitti lopulta suomalaisten oman termikiistan, mutta jäljellä on vielä kysymys siitä, mikä ero on sanoilla unioni ja yhteisö. Seuraavassa Kielikellon ”kirjeenvaihtajien” raportti suoraan Luxemburgista.
Hallinnon nimet
Maa ja kiinteistö
Matti Norri
Tuomari Pirjo Pyhäjärvi kirjoittaa Kielikellossa 4/1998 (Kiinteistö ja rakennus, ks. Lue myös) juridisen ja yleiskielen suhteesta …
Keskustelua
Toimittaja ja virkakieli kohtaavat
Riitta Hyvärinen
Lehtiteksti on toisinaan sietämättömän kankeaa, mutta syy ei ole toimittajien. Jäljet johtavat suoraan sylttytehtaalle: virastoon. Sieltähän se kapulainen kieli toimituksiin tulee, samalla paperilla päätösten ja tiedotteiden kanssa. – Tai hetkinen, onko asia muka noin yksinkertainen? Toimittaja Riitta Hyvärinen (T) ja virkakielen tutkija Riitta Hyvärinen (V) kinaavat sanomalehden virkakielestä.
Virka- ja lakikieli
Hallinnon kieli näkyy
Pirjo Hiidenmaa
Valtioneuvoston vuonna 1982 antama virkakielipäätös teki kielen näkyväksi hallinnossa. Se nosti esiin kielen merkityksen ja korosti, että kieli ei ole muun työn sivutuote. Siihen on erikseen kiinnitettävä huomiota, kirjoittamiseen on harjaannuttava, ja virastojen viestintää on kehitettävä suunnitelmallisesti.
Virka- ja lakikieli
Kiinteistö ja rakennus
Pirjo Pyhäjärvi
”Tyhjänä olevalle tontille rakennetaan nelikerroksinen kiinteistö, jonka alle tulee paikoitushalli.” – Lehdistä saa usein lukea …
Keskustelua
Kuka muuttaa virkakieltä ja miten?
Vesa Heikkinen, Pirjo Hiidenmaa
Virkakielen vaikeaselkoisuuteen tarttuvat, syystäkin, tuolloin tällöin niin kielenhuoltajat, virastojen asiakkaat kuin itse virkatekstien kirjoittajatkin. Kielen toivottaisiin olevan entistä selkeämpää, avautuvan helpommin ja muistuttavan muista yhteyksistä tuttuja kirjoitustapoja. Virkakielellä on historiansa ja virastoilla käytänteensä, jotka ylläpitävät vakiintuneita esitystapoja ja hidastavat muutoksia. Silti virkatyö ja -kieli muuttuvat – mutta mihin suuntaan?
Virka- ja lakikieli
Edustajamme Euroopassa
Jussi Kallio
Euroopan unionista on tullut osa myös kielitoimiston neuvonnan arkipäivää. Kääntäjät, virkamiehet ja muut kansalaiset tarvitsevat monenlaista tietoa: on kehitettävä uusia termejä, mietittävä suomenkielisiä vastineita, selvitettävä vieraiden lyhenteiden merkitystä ja käyttöä sekä ylipäätään etsittävä tarvittavaa tietoa erilaisista lähteistä. Unionin rakenteeseen ja sen eri osien nimityksiin liittyvät kysymykset ovat niin ikään tavallisia. Seuraavan katsauksen kirjoittaja Jussi Kallio toimii kielitoimistossa virkakielen huoltajana. Työssään hän pohtii päivittäin myös eurokielen ilmiöitä.
Virka- ja lakikieli
Euroopan parlamentin suomennosjaoston arkipäivää
Helena Rautala
Viime aikoina on eri yhteyksissä tähdennetty sitä, että nyt kun olemme Euroopan unionin jäseniä, suomen kielen asema on vahvempi kuin milloinkaan ennen. Asemaansa suomi joutuu kuitenkin hoitamaan vaikeissa oloissa suurten kielten paineessa. Kääntäjien työstä kertoo tässä Helena Rautala, joka toimii Euroopan parlamentin suomen kielen käännösjaostossa apulaisosastopäällikkönä. Hän on luvannut vastakin kertoa Kielikellon lukijoille, miten suomi selviää EU:n parlamentissa.
Kääntäminen ja tulkkaus